Mikä merkitsee? Kuudesluokkalaisten hyvinvoinnin äärellä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202002121325
Title: Mikä merkitsee? Kuudesluokkalaisten hyvinvoinnin äärellä
Author: Ahonen, Jonna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202002121325
http://hdl.handle.net/10138/311535
Thesis level: master's thesis
Abstract: Lasten hyvinvointi ja osallisuus ovat kiistatta ajankohtaisia ja tärkeitä aiheita, ja niiden huomioimista edellyttävät erilaiset lapsia koskevat sopimukset ja säädökset. Aiemmat selvitykset ja tutkimukset ovat osoittaneet, että lasten hyvinvoinnin tarkastelu on useimmiten aikuislähtöistä sekä huoliin ja ongelmiin perustuvaa. Lisäksi lapsinäkökulmaista tietoa alakouluikäisten lasten kokemasta hyvinvoinnista on edelleen vähän, vaikka tarve sille on tunnustettu. Tämä tutkimus kuvaa kuudesluokkalaisten lasten hyvinvointia heidän itsensä kokemana, kuvaamana ja kertomana. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä niistä hyvinvoinnin lähteistä, jotka ovat lapsille tärkeitä ja merkityksellisiä. Teoreettiselta taustaltaan tutkimus nojautuu positiiviseen psykologiaan. Tutkimus oli laadullinen ja lisäksi se pohjautuu lapsinäkökulmaisen ja fenomenologis-hermeneuttisen tutkimuksen periaatteisiin. Tutkimuksen aineistona olivat lasten ottamat valokuvat ja niihin liitetyt kirjoitelmat (N=22). Aineisto tuotettiin osana Positiivinen CV -pilottia eräässä eteläsuomalaisessa koulussa syksyllä 2017. Aineisto analysoitiin hyödyntämällä sisällönanalyysia sekä fenomenologis-hermeneuttista analyysimenetelmää. Tulokset rakentuivat sekä suorien mainintojen että merkityksenantojen kautta. Lasten ottamien kuvien ja suorien mainintojen avulla tärkeiksi tekijöiksi hahmottuivat toiminta, suhteet, uni ja materia. Merkityksenantoja tutkimalla merkityksellisiksi teemoiksi muodostuivat itsensä toteuttaminen, yhteisöllisyys, toimintakyky ja myönteiset tunnekokemukset. Nämä kaikki tekijät tukevat hyvinvointia, ja ovat siksi myös tutkimukseen osallistuneiden kuudesluokkalaisten hyvinvoinnin lähteitä. Tutkimuksen anti on ollut havahtua lasten hyvinvoinnin moninaisuuteen. Myös lapsille hyvinvointi on tärkeää, ja he ovat halukkaita ja kyvykkäitä sitä vaalimaan. He osaavat kertoa itselleen tärkeistä asioista ja tekevät sen mielellään. Aikuisten ja yhteiskunnan tehtävänä on luoda sille aika ja paikka. Käytännön menetelmiksi lapsen osallisuuden ja positiivisen hyvinvoinnin vahvistamiseen soveltuvat myönteinen tunnistaminen ja Positiivinen CV.The wellbeing and agency of children are undeniably important topics. A variety of different agreements and acts need to be taken into consideration when ensuring their wellbeing and agency are realized. Earlier research has shown that children’s wellbeing is often viewed adult-oriented and is based on worries and problems. Additionally, child-oriented research on elementary school aged children’s experience of their own wellbeing is still sparse, even though the need for it has been recognized. This study portrays sixth graders’ wellbeing as they experience and describe it. The aim of this study was to increase understanding of those sources for children’s wellbeing that the children themselves find important and meaningful. The theoretical background of this study is in positive psychology. The method used in this study was qualitative, and it was based on child-oriented and phenomenological-hermeneutic principals. The material researched for this study consisted of photographs taken by the children and the writings to go with them (N=22). The material was produced and collected during the fall of 2017 in a Positive CV pilot at an elementary school in southern Finland. Content analysis and phenomenological-hermeneutic method were used to analyse the material. The results were built by both direct mentions and meaning-making. By examining the photographs taken by the children and their direct mentions in their writings the following were found to be important factors: activities, relations, sleep, and material things. The following factors were formed in the research of children’s meaning-making: self-expression, relatedness, capacity, and positive emotional experiences. These factors are supportive of one’s wellbeing, therefore they are also sources of wellbeing for the sixth graders participating this study. This study has given us a chance to be aware of the diversity in children’s wellbeing. Wellbeing is important to children also, and they are willing and capable of treasuring it. Children can and will tell about topics important to them, and it is the adults’ and the society’s responsibility to create the time and place for them to do so. Positive recognition and Positive CV are suitable concrete ways for supporting children’s agency and their wellbeing.
Subject: positiivinen psykologia
hyvinvointi
kuudesluokkalainen
Discipline: Kasvatuspsykologia
Educational Psychology
Pedagogiska psykologi


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record