Keskossyntymän jälkeisen äidin ahdistuneisuuden, vanhemman ja keskosena syntyneen lapsen välisen vuorovaikutuksen ja lapsen kehityksen väliset yhteydet 2–3 vuoden iässä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202002121338
Title: Keskossyntymän jälkeisen äidin ahdistuneisuuden, vanhemman ja keskosena syntyneen lapsen välisen vuorovaikutuksen ja lapsen kehityksen väliset yhteydet 2–3 vuoden iässä
Author: Heikkonen, Milla
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202002121338
http://hdl.handle.net/10138/311566
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tavoitteet. Vanhemman ja lapsen välinen vastavuoroinen vuorovaikutussuhde voi kohdata useita haasteita keskossyntymän myötä. Keskosena syntyneen lapsen kehityksellisten ja vuorovaikutuksellisten haasteiden lisäksi myös vanhemman voi olla vaikea tulkita keskosena syntynyttä lastaan. Vaikka keskosena syntynyt lapsi hyötyisi erityisen paljon vanhemman tuesta, ei ahdistunut vanhempi välttämättä kykene tukemaan lastaan riittävästi, mikä voi hankaloittaa keskosen kehitystä entisestään. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten keskossyntymän jälkeinen äidin ahdistuneisuus vaikuttaa myöhempään vanhemman ja keskosena syntyneen lapsen väliseen vuorovaikutukseen sekä lapsen kehitykseen tämän 2–3 vuoden iässä. Lisäksi tutkittiin vuorovaikutuksen ja lapsen ruutuajan yhteyksiä lapsen kehitykseen. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto koostui 27 keskosena syntyneestä lapsesta, jotka olivat syntyneet keskimäärin 30,20 (±2,27) viikon sikiöiässä. Äidit arvioivat keskossyntymän jälkeistä ahdistuneisuuttaan STAI -itsearviointikyselylomakkeella 35 ja 40 viikon sikiöiässä. Äiti, isä tai molemmat vanhemmat arvioivat vuorovaikutusta lapsen 2–3 vuoden iässä muun muassa kodin kieli- ja musiikkitoimintoja sekä lapsen ruutuaikaa kartoittavalla kyselyllä. Lapsen kehitystä arvioitiin Bayley-III -testistöllä 2–3 iässä. Yhteyksiä tutkittiin Pearsonin korrelaatio- ja Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimilla. Tulokset ja johtopäätökset. Ahdistuneisuuden kokeminen oli äideillä hyvin yleistä akuutisti keskossyntymän jälkeen, ja puolet äideistä oli keskivaikeasti ahdistuneita. Osoittaessaan merkkejä pitkittymisestä, oli keskossyntymän jälkeinen äidin ahdistuneisuus yhteydessä vähäisempään vuorovaikutuksen määrään. Vähemmän ahdistuneiden äitien perheissä vanhemmat ja sisarukset musisoivat enemmän, ja keskosena syntynyt lapsi katsoi enemmän televisiota tai vietti muuten aikaa älylaitteila kuin ahdistuneiden äitien perheissä. Suurempi ruutuaika oli tutkimuksessa yhteydessä lapsen heikompaan sosioemotionaaliseen kehitykseen. Keskosena syntyneillä lapsilla ruutuajan vaikutus sosioemotionaaliseen kehitykseen voi olla vielä haitallisempi kuin täysiaikaisena syntyneillä lapsilla keskosten omien vuorovaikutuksellisten ja kehityksellisten haasteiden vuoksi. Vaikka vähemmän ahdistuneet äidit näyttävät haluavan tarjota keskosena syntyneille lapsilleen paljon virikkeitä ja tarkoittanevat tällä hyvää, saattavat he kuitenkin ruutuajan suhteen tehdä lapsilleen karhunpalveluksen. Tutkimus tukee ensimmäistä kertaa keskosena syntyneillä lapsilla aiempaa näyttöä lapsen ruutuajan vaikutuksista heikompaan sosioemotionaaliseen kehitykseen.Objectives. Reciprocal interaction between a parent and a child can face many challenges due to preterm birth. Not only is the preterm infant developmentally immature for social interaction, but also the parent may find it challenging to interact with the preterm child. Even though the preterm child would greatly benefit from parents’ support, it can be difficult for an anxious parent to support a child adequately, further harming the development of the preterm child. The aim of the current study was to examine how maternal anxiety after preterm birth affects later interaction between parents and the preterm child and the development of the preterm child at 2–3 years of age. Also, the associations between interaction and screen time and child’s development were examined. Methods. Participants of the study were 27 preterm children who were born at 30,20 (±2,27) weeks of gestation. Mothers assessed their anxiety after the preterm birth with a STAI -self valuation questionnaire at the time of the gestational age of 35 and 40 weeks. Later at the 2–3 year follow-up mothers, fathers or both parents estimated interaction with a questionnaire that examined the amounts of language and music actions at home and child’s screen time. Also, child’s development was assessed with Bayley-III. The associations were examined with Pearson correlation and Spearman order correlation coefficients. Results and conclusions. The results show that maternal anxiety after preterm birth is acutely very common and half of the mothers were moderately anxious. When anxiety seemed more chronic instead of short-lived, maternal anxiety after preterm birth was associated with less interaction at 2-3 years of age. In homes of less anxious mothers, parents and children’s siblings played more music and premature children spent more time watching television or otherwise spending time with smart devices than in the homes of more anxious mothers. In this study, the higher amount of child’s screen time was associated with poorer socio-emotional development. Screen time’s effect on socio-emotional development can be even more harmful with prematurely born children since they often suffer from developmental deficits and challenges in reciprocal interaction. Even though it seems that less anxious mothers mean well and want to offer more stimuli for their preterm children, they may not help the child by offering him or her more screen time. The results add to previous knowledge about screen time’s associations with poorer socio-emotional development for the first time with preterm children.
Subject: keskosuus
keskossyntymä
ahdistuneisuus
vuorovaikutus
kehitys
ruutuaika
pitkittäistutkimus
preterm
preterm birth
maternal anxiety
interaction
development
screen time
longitudinal study


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Heikkonen_Milla_Pro_Gradu_2019.pdf 767.0Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record