Kääntäjien kirjeenvaihto, suomentamisen normit ja kieli-ideologiat 1800-luvun lopun Suomessa

Abstract

Artikkeli käsittelee suomentamiseen liittyviä ideologioita ja normeja 1800-luvun tietokirjallisuudessa. Tapaustutkimuksena on Werner Söderström Osakeyhtiön tietokirjojen suomennostoiminta 1800-luvun lopulla. Tutkimus kytkeytyy kääntämisen sosiologiaan ja historiaan, ja siinä arvioidaan myös, miten ja missä määrin historiallisia käännösprosesseja voidaan rekonstruoida. Käännösprosesseja lähestytään tarkastelemalla eri toimijoiden − kustantaja, kääntäjä, kieliasiantuntija, tekstin arvioija − osuutta käännösprosessissa. Tutkimuksen aineistona on kustantajan ja kääntäjän kääntämistä ja kielellisiä valintoja käsittelevä kirjeenvaihto, jonka avulla on mahdollista valottaa eri suunnista kääntäjän arkea, yhteisöllisiä arvoja ja normeja käännösvalintojen taustalla sekä niitä henkilökohtaisia asenteita, jotka ohjaavat kääntäjiä erilaisiin valintoihin. Analyysin tuloksena voi päätellä, että ammattikirjoittajina kääntäjät olivat hyvin tietoisia erilaisista kielellisistä ja kääntämiseen liittyvistä normeista. Käytännön työssä kääntäjät toimivat kuitenkin usein erilaisten normien ristipaineessa, jolloin vastakkain asettuivat esimerkiksi alkuteoksen luonteen säilyttäminen ja toisaalta sen kotouttaminen. Kääntäjät olivat myös tietoisia kielen vaihtelevista normeista, tunsivat käynnissä olevat kielikeskustelut ja mukauttivat herkästi kielenkäyttöään kulloinkin vallitsevien kirjakielen normien mukaiseksi.

This article analyses ideologies and norms that guided translation of non-fiction books in the 19th- century Finland. As a case study the article analyses the processes of publishing non-fiction in the publishing house Werner Söderström Ltd in the end of the 19th century. Theoretically the research is based on the sociology and history of translation. It also aims to evaluate how and to what extent historical translation processes can be reconstructed. Translation processes are approached as co-operation between several actors, the publisher, the translator, language editor and expert reader. The data consists of correspondence between the publisher and the translator that deals with matters of translation or language. The correspondence sheds light on the everyday life of the translator and socially accepted norms and ideologies that guide the translation process. It also reveals the stance on different choices of different translators, which may sometimes lead to very different end products. The analysis shows that as professional writers, translators in the end of the 19th century were well aware of current translational norms. In actual practice, the translators often worked in conflict of pressures, for example whether one should follow the original text as close as possible to preserve its nature or assimilate the text to Finnish culture to help the reader. The data also shows that translators were well aware of linguistic norms; they were acquainted with the current and past debates and were sensitive to assimilate their use of language according to the prevailing norms.