Vähemmistökielen osaaminen, äidinkieli, juuret vai passi? : Vepsäläiseksi identifioituminen 2000-luvulla

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/311820

Citation

Puura , U L 2018 , ' Vähemmistökielen osaaminen, äidinkieli, juuret vai passi? Vepsäläiseksi identifioituminen 2000-luvulla ' , Virittäjä , Vuosikerta. 122 , Nro 2 , Sivut 224–254 . https://doi.org/10.23982/vir.66881

Title: Vähemmistökielen osaaminen, äidinkieli, juuret vai passi? : Vepsäläiseksi identifioituminen 2000-luvulla
Author: Puura, Ulriikka Lydia
Contributor: Helsingin yliopisto, Suomalais-ugrilainen ja pohjoismainen osasto
Date: 2018
Language: fin
Number of pages: 31
Belongs to series: Virittäjä
ISSN: 0042-6806
URI: http://hdl.handle.net/10138/311820
Abstract: Artikkeli käsittelee vepsänpuhujien kielellistä ja etnistä identifikaatiota. Vepsän kieltä on aiemmassa tutkimuksessa pidetty vepsäläisyyden ensisijaisena kriteerinä. Väestönlaskentatiedot kuitenkin osoittavat, että erityisesti Karjalan tasavallassa elää suuri joukko vepsäläisiksi itsensä mieltäviä ihmisiä, jotka eivät osaa vepsän kieltä. Tutkimuksessa tarkastellaan kyselytutkimuksen tulosten sekä niiden yhteydessä tehtyjen haastattelujen ideologiakriittisen analyysin kautta vepsänpuhujien käsityksiä vepsän kielen merkityksestä etniseksi vepsäläiseksi identifioitumiselle. Aineistosta nostetaan neljä teemaa: vepsän kielen osaaminen, vepsä äidinkielenä, passiin merkitty kansallisuus ja vepsäläiset sukujuuret. Tutkimuksessa erotetaan kaksi erilaista vepsänpuhujien ryhmää, vernakulaaria käyttävät, pääosin vepsässä lukutaidottomat kylävepsäläiset, sekä vepsän nuoren standardikielen kanssa tekemisissä olevat koulutetut Petroskoin vepsäläiset. Ensimmäistä ryhmää edustavat aineistossa 143 keskivepsäläistä, joiden elinympäristö on yhä vepsänkielinen, ja joista suurin osa on molempien vanhempiensa puolelta vepsäläistaustaisia. Jälkimmäistä ryhmää tarkastellaan ELDIA-projektissa (Puura, Karjalainen, Zaiceva, Grünthal 2013) saatujen tulosten valossa sekä ELDIA-haastatteluja lähemmin analysoiden. Aineisto osoittaa, että vaikka vepsän kielen taitoa voi pitää keskeisimpänä vepsäläisyyden määrittäjistä, se ymmärretään usealla tavalla. Kielitaidoksi voi riittää passiivinen ymmärrys, tai laajimmillaan se kattaa myös standardikielen hallinnan. Äidinkielen käsitys poikkeaa esimerkiksi suomalaisesta siinä, että vepsä äidinkielenä määritellään useimmin alkuperäkriteerin, ei niinkään kielen ensisijaisuuden kautta. Passiin merkitty vepsän tai venäjän kansallisuus on koettu merkittäväksi seikaksi, mutta kertomukset kansallisuuden valinnanvapaudesta vaihtelevat aineistossa. Vepsänpuhujat suhtautuvat liberaalisti vepsäläisten juurten määrittelyyn, eikä aineisto viittaa siihen, että yhteisöt pyrkisivät rajaamaan jäsenyyttään vepsäläisiksi halukkailta.
Subject: 6121 Kielitieteet
vepsän kieli
äidinkieli
identiteetti
kielitaito
Rights:


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
66881_Artikkelin_teksti_97363_1_10_20180621.pdf 1.349Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record