Occupational Class Inequalities in Physical Health and Work Disability : Causes and Consequences

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5873-4
Title: Occupational Class Inequalities in Physical Health and Work Disability : Causes and Consequences
Author: Pietiläinen, Olli
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Kansanterveystieteen osasto
Doctoral Program in Population Health
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020-03-13
Belongs to series: Dissertationes scholae doctoralis ad sanitatem investigandam Universitatis Helsinkiensis - URN:ISSN:2342-317X
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5873-4
http://hdl.handle.net/10138/311825
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Socioeconomic position has been consistently found to be connected to health, with those in lower socioeconomic positions having worse health. Inequalities are observed in mortality, individual illnesses, self-rated health, and functioning. While socioeconomic inequalities have been studied extensively over the last decades, there are still gaps in our knowledge. Previous studies have indicated a widening of socioeconomic differences in physical health in late middle-age, but our understanding on the causes of this widening is lacking. Some ageing employees are confronted with work disability and disability retirement, while most eventually transition to mandatory retirement. We also lack knowledge on how different retirement pathways affect the trajectories of physical health in different socioconomic positions. Work ability may also be affected differently in socioeconomic positions after occurrence of serious ill-health. Studies comparing a wide range of causes of inequalities in work disability are scarce. Studying all these different aspects of health and work disability across socioeconomic positions provides a fuller understanding of health and ill-health in different socioeconomic positions, and may provide justification and targets for interventions aiming to reduce the inequalities. The aim of this study was to examine occupational class inequalities in physical health and work disability, assess the major explanations of these inequalities, and examine occupational class inequalities in consequences of ill-health on work disability. The evidence of this study provides material for designing focused interventions to tackle socioeconomic inequalities in physical health and work disability. This study was conducted among the Helsinki Health Study cohort of employees of City of Helsinki, Finland, using both questionnaire survey data and register based data of City of Helsinki employees. The baseline survey data were collected in 2000-2002 (N=8960, response rate 67%), and the follow-up surveys in 2007 (N=7332, response rate 83%) and 2012 (N=6816, response rate 79%). In one sub-study the baseline questionnaire was linked to the retirement register from Finnish Centre for Pensions. In another sub-study the personnel register of all City of Helsinki employees from 1990 to 2013 (N=170510) were linked to national retirement and hospital discharge registers. Information on occupational class was based on job title, and categorized to professionals, semi-professionals, routine non-manual workers and manual workers. Physical health was measured by the physical component summary of the Short Form 36 (SF-36) questionnaire, summarizing different aspects of physical health. The data were analysed using Bayesian hierarchical linear random effects models, mixed effects growth curve models, Cox proportional hazards regression models, and competing risks regression models. Overall the findings of this study indicate the existence of clear occupational class inequalities in physical health among late middle-aged employees, and inequalities are also observed in how health changes over age. The health inequalities also manifest as inequalities in subsequent work disability and as inequalities in consequences of ill-health on work disability. The occupational class differences are likely to be related to differences in accumulation of exposures, particularly physical exposures related to work, and possibly to opportunities to deal with the exposures. .Terveyden on säännöllisesti havaittu olevan alemmissa sosioekonomisissa asemissa huonompaa kuin ylemmissä sosioekonomisissa asemissa. Eriarvoisuutta havaitaan kuolleisuudessa, yksittäisissä sairauksissa, koetussa terveydessä ja toimintakyvyssä. Vaikka sosioekonomisia terveyseroja on viime vuosikymmeninä tutkittu runsaasti, tietämyksessämme on yhä puutteita. Aiemmat tutkimukset viittaavat terveyserojen kasvamiseen myöhäiskeski-ikään asti, mutta ymmärryksemme erojen kasvun syistä on puutteellista. Jotkut ikääntyvät työntekijät kohtaavat työkyvyttömyyttä ja joutuvat työkyvyttömyyseläkkeelle, kun taas suurin osa siirtyy ennen pitkää vanhuuseläkkeelle. Erilaisten eläköitymispolkujen vaikutuksia fyysisen terveyden erojen kehitykseen ei juuri tunneta. Sairastuminen saattaa lisäksi vaikuttaa työkykyyn eri tavoin eri sosioekonomisissa asemissa. Harvat tutkimukset ovat vertailleet laajaa joukkoa eri sosioekonomisissa asemissa olevien henkilöiden työkyvyssä ilmenevän eriarvoisuuden syitä. Kaikkien näiden terveyden ja työkyvyttömyyden eri puolien tutkiminen sosioekonomisissa asemissa mahdollistaa kokonaisvaltaisemman ymmärryksen terveydestä ja sairaudesta sosioekonomisissa asemissa, ja voi myös tarjota perusteluja ja kohteita terveyden eriarvoisuuden vähentämiseen tähtääville interventioille. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ammattiasemaluokkien välistä eriarvoisuutta fyysisessä terveydessä ja työkyvyttömyydessä, arvioida tämän eriarvoisuuden keskeisimpiä selittäjiä, ja tutkia ammattiasemaluokkien eriarvoisuutta sairauden vaikutuksissa työkyvyttömyyteen. Tämän tutkimuksen näyttö tarjoaa materiaalia kohdennettujen interventioiden suunnitteluun fyysisen terveyden ja työkyvyttömyyden eriarvoisuuden vähentämiseksi. Tutkimus toteutettiin Helsinki Health Study -aineistolla, joka sisältää tietoja Helsingin kaupungin työntekijöiden terveydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksessa käytettiin sekä kyselyaineistoja että Helsingin kaupungin työntekijöitä koskevia rekisteriaineistoja. Peruskysely kerättiin vuosina 2000-2002 (N=8960, vastausprosentti 67 %), ja seurantakyselyt vuosina 2007 (N=7332, vastausprosentti 83 %) ja 2012 (N=6816, vastausprosentti 79 %). Kyselyn vastaajien ikä oli peruskyselyssä 40-60 vuotta. Yhdessä osatutkimuksessa peruskysely yhdistettiin Eläketurvakeskuksen eläkerekisteriin. Toisessa osatutkimuksessa koko Helsingin kaupungin työntekijärekisteri vuosilta 1990-2013 (N=170510) yhdistettiin kansalliseen eläkerekisteriin ja hoitoilmoitusrekisteriin. Ammattiasemaluokka määriteltiin ammattinimikkeen perusteella, ja luokiteltiin ylempiin toimihenkilöihin, keskitason toimihenkilöihin, alempiin toimihenkilöihin ja työntekijöihin. Fyysistä terveyttä mitattiin Short Form 36 (SF-36) -kyselypatterin fyysisellä komponenttisummalla, joka kuvaa kokonaisvaltaisesti fyysistä terveyden eri puolia. Aineistoja analysoitiin erilaisilla tilastollisilla malleilla. Kaiken kaikkiaan tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että ammattiasemaluokkien välillä on havaittavissa selkeää eriarvoisuutta fyysisessä toimintakyvyssä, ja eriarvoisuutta havaitaan myös terveyden muuttumisessa iän myötä. Terveyserot ilmenevät myös eriarvoisuutena työkyvyttömyydessä ja sairastumisen seurauksissa työkyvyttömyydelle. Ammattiasemaluokkien väliset erot liittyvät luultavasti eroihin altistusten kertymisessä, erityisesti työhön liittyviin fyysisiin altisteisiin, ja mahdollisesti erilaisiin mahdollisuuksiin reagoida haitallisiin altistuksiin.
Subject: Kansanterveystiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Olli Pietiläinen e-thesis.pdf 555.9Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record