Professional Agency and Institutional Change : Case of Maternity Services in Small-Town Russia

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5881-9
Title: Professional Agency and Institutional Change : Case of Maternity Services in Small-Town Russia
Author: Novkunskaya, Anastasia
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences
Doctoral Programme in Social Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020-03-14
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5881-9
http://hdl.handle.net/10138/311872
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: The system of healthcare in Russia since the 1990s undergoes perpetual and considerable transformation and has become a particular field of concern to the state. Maternity care services, in particular, appear to be even more symbolically significant to the authorities, provoking additional efforts to redesign their provision and organisation. This study addresses institutional changes that have occurred since 2006, when the most appreciable state measures to improve maternity care were taken and a new, ‘statist’ policy model emerged in Russian healthcare. It focuses on the perspective of healthcare practitioners, working in maternity facilities in small-town Russia. The research is designed as a multiple case study and allows comparison of the differing limits to and opportunities for professional agency emerging in formally similar institutional settings. Each case (n = 4) addresses a complex of antenatal and maternity care facilities located in one small Russian town, located in a distance from regional, economic and cultural centres. The data were collected between 2011 and 2017 years. The qualitative methods of in-depth interviews (N= 28) and participatory observations in two cases under investigation have been applied in the study. The main method of data analysis is common thematic content analysis. This study revealed the diversity of medical approaches, doctor–patient relations, dispositions toward change and notions of professional commitment in practices by a formally homogeneous social group of practitioners providing maternity services. Focusing on the provision, regulation and arrangement of maternity care, analysis of the health professionals’ narratives provided evidence of aggravated working conditions in terms of a growing domination of managerial and market institutional logics. In such conditions of the institutional complexity, healthcare professionals find some forms, in which professional agency can be practices in the field of maternity services. As a result, both organisational transformations and micro-scale changes took place in one of the cases under investigation over the course of a decade from 2007. The case of ‘stealthy innovators’ exemplified the substantial internal restructuring initiated by healthcare professionals in order to integrate a new, more patient-centred and family-friendly approach to childbirth. The study results confirm a top-down approach to change in the field of maternity care in Russia, and suggest that most recent state-led changes have been centralised in character and have resulted in the predominance of managerial and market logics of regulation. Different organisational settings present various combinations of institutional logics and their hybrids, and some of them favour institutional alterations initiated by health professionals, at least at the level of their practices. In spite of some positive examples of the institutional change occurred in the field of maternity care, this work has identified that some state reforms may have unintended consequences for healthcare professionals working in the maternity units of small Russian towns, and that there is a particular vulnerability of health practitioners in Russia. The key suggestion of the study is to consider healthcare professionals’ perspective in future reforms, in order to provide more space for their agency in terms of the institutional work they might accomplish to make the system of maternity care more safe, accessible and patient-friendly.Venäjän terveydenhuoltojärjestelmä on käynyt 1990-luvun jälkeen läpi jatkuvia isoja muutoksia ja siitä on kehkeytynyt erityinen valtiovallan huolen kohde. Erityisesti äitiyshuollon palveluilla on ollut suuri symbolinen merkitys viranomaisille, minkä seurauksena niitä on yritetty järjestää monin tavoin uudelleen. Tämä tutkimus käsittelee niitä institutionaalisia muutoksia, jotka saivat alkunsa vuonna 2006 valtiovallan toteuttaessa huomattavia toimenpiteitä äitiyshuollon parantamiseksi. Tällöin Venäjän terveydenhuoltoon tuotiin myös uudenlainen “valtiojohtoinen” politiikkamalli. Tutkimus keskittyy äitiyspalveluihin venäläisissä pikkukaupungeissa, jotka sijaitsevat kaukana alueellisista, taloudellisista ja kulttuurisista keskuksista. Tutkimus on toteutettu tapaustutkimuksena, mikä antaa mahdollisuuden vertailla ammatillisen toimijuuden erilaisia rajoitteita ja mahdollisuuksia muodollisesti samankaltaisissa institutionaalisissa olosuhteissa. Kukin neljästä tapaustutkimuksesta käsittelee aina yhden venäläisen pikkukaupungin neuvoloita sekä synnytys- ja äitiyshuollon laitoksia. Aineisto on kerätty vuosina 2011-2017. Analyysi pohjaa syvähaastatteluiden (N=28) ja kahden tapaustutkimuksen kohdalla lisäksi havainnointiaineiston laadulliseen analyysiin. Tutkimus tuo esille sen, kuinka käytännön toiminnassa esiintyy erilaisia lääketieteellisiä lähestymistapoja ja lääkäri-potilassuhteita, erilaisia asenteita muutosta kohtaan sekä erilaista ammatillista sitoutumista muodollisesti homogeenisten ammatinharjoittajien parissa. Äitiyshuollon järjestelyä, sääntelyä ja turvaamista käsittelevien terveydenhuollon ammattilaisten kertomusten analyysi paljastaa työolosuhteita, jotka ovat huonontuneet dominoivan managerialistisen ja markkinavetoisen institutionaalisen logiikan seurauksena. Näissä monimutkaisissa institutionaalisissa olosuhteissa terveydenhuollon ammattilaiset löytävät kuitenkin tapoja, joilla ammatillista toimijuutta voi harjoittaa äitiyshuollon palveluissa. Sekä organisatorisia että mikrotasoisia muutoksia käytännöissä saatiin aikaan yhdessä tapaustutkimuksessa. “Vaivihkaisten innovaattorien” tapaus havainnollisti, kuinka äitiyspalveluiden ammattilaiset panivat alulle mittavan sisäisen uudelleenorganisoinnin uusien, potilas- ja perhekeskeisten lähestymistapojen integroimiseksi synnytyspalveluihin. Tutkimuksen tulokset vahvistavat, että Venäjän äitiyshuollon uudistukset ovat olleet ylhäältä ohjattuja. Viimeisimmät valtiojohtoiset muutokset ovat olleet luonteeltaan keskusjohtoisia ja johtaneet managerialistisen ja markkinapohjaisen säätelymallin ylivaltaan. Erilaiset palvelukontekstit tuovat esille erilaisia institutionaalisia malleja sekä niiden hybridejä. Toiset näistä ovat suotuisampia institutionaalisille muutoksille, joita tehtiin terveydenhuollon ammattilaisten aloitteesta ainakin heidän omien käytäntöjensä tasolla. Näistä yksittäisistä positiivisista äitiyshuollon institutionaalisista muutoksista huolimatta tutkimus löysi monia valtiojohtoisten uudistuksen mukanaan tuomia tarkoittamattomia seurauksia äitiyspalveluiden parissa työskenteleville ammattilaisille venäläisissä pikkukaupungeissa. Tutkimus osoittaa, että Venäjän terveydenhuollon harjoittajat ovat tietyssä mielessä suojaamattomia. Tämän tutkimuksen tärkein suositus on, että tulevissa uudistuksissa terveydenhuollon ammattilaisten näkökulma otetaan huomioon, jotta heidän toimijuudelleen ja sille institutionaaliselle työlle, jonka avulla he voivat tehdä äitiyshuollon järjestelmästä turvallisemman, helppopääsyisemmän ja potilasystävällisemmän, jää tilaa.
Subject: sociology
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
PROFESSI.pdf 2.057Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record