Satelliittihavaintojen hyödyntäminen ilmanlaadun seurannassa

Show simple item record

dc.contributor.author Sundström, Anu-Maija
dc.contributor.author Virta, Henrik
dc.contributor.author Ialongo, Iolanda
dc.contributor.author Tamminen, Johanna
dc.date.accessioned 2020-02-19T06:37:40Z
dc.date.available 2020-02-19T06:37:40Z
dc.date.issued 2020-02
dc.identifier.isbn 978-952-336-098-3
dc.identifier.issn 0782-6079
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/311906
dc.description.abstract Tässä selvityksessä kartoitetaan ensimmäistä kertaa satelliittimittausten hyödyntämistä ilmanlaadun seurannassa Suomessa. Satelliittien ehdottomana vahvuutena on ilmanlaatumuuttujien alueellisen jakauman kuvaaminen sekä ilmansaasteiden kulkeutumisen seuranta, joita tässä työssä on demonstroitu käyttämällä alailmakehän typpidioksidi (NO2}-havaintoja TROPOspheric Monitoring Instrument (TROPOMI) ja Ozone Monitoring Instrument (OMI) satelliitti-instrumenteista. TROPOMI laukaistiin EU:n Copernicus-ohjelman rahoittamassa Sentinel-5P satelliitissa vuonna 2017, ja se on tällä hetkellä paikalliselta erotuskyvyltään tarkin ilmanlaadun kannalta oleellisia kaasuja havainnoiva satelliittimittalaite. Suomalais-hollantilainen OMI-instrumentti NASAn Aura-satelliitissa on puolestaan tuottanut maailmanlaajuisia havaintoja jo lähes 15 vuoden ajan. Tämän työn tulokset näyttävät, että satelliittien avulla voidaan tarkastella typpidioksidin alueellista jakaumaa Suomessa sekä lähialueilla aina kaupunkitasolle asti. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun keskimääräisissä pitoisuuksissa voidaan erottaa alueellisia vaihteluita ja nähdä selvä ero viikonpäivien ja viikonloppujen välillä. OMI-instrumentin havainnoista puolestaan nähdään, että alailmakehän NO2-pitoisuudet ovat keskimäärin laskeneet koko maassa vuodesta 2005 vuoteen 2018. Keskeisimpiä kysymyksiä satelliittidatan hyödyntämisessä ilmanlaadun seurannassa on se, kuinka hyvin satelliittihavainnot vastaavat in situ -mittauksista nähtyjä vaihteluita. Vertailu TROPOMI-havaintojen ja pintamittausten välillä näyttää, että vaikka kaupungin sisällä yksittäisten asemien kohdalla yhteensopivuus voi vaihdella asemittain, korrelaatio on hyvä kun vastaavuutta tarkastellaan yhdistämällä kunkin kaupungin keskustan pintahavainnot. Tulos on samansuuntainen sekä Suomessa että myös muualla Euroopassa. fi
dc.language.iso fi fi
dc.relation.ispartofseries Raportteja – Rapporter – Reports 2020:1 fi
dc.subject satelliitit fi
dc.subject ilmanlaatu fi
dc.title Satelliittihavaintojen hyödyntäminen ilmanlaadun seurannassa fi
dc.type Muu fi

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Satelliittihava ... lmanlaadun_seurannassa.pdf 28.84Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record