Marginalia
Permalink
| Title: | Marginalia |
| Other contributor: |
Hartama-Heinonen, Ritva
Kukkonen, Pirjo |
| Publisher: | University of Helsinki, Nordica/Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies, Swedish Translation Studies |
| Date: | 2020-03-04 |
| Language: | eng |
| Belongs to series: | Acta Translatologica Helsingiensia ; 4 |
| ISSN: | 1799-3156 |
| URI: | http://hdl.handle.net/10138/312804 |
| Abstract: | The authors of this volume look beyond the mainstream questions in their respective fields and instead write on topics that are marginal. At first glance, these are topics that are non-essential, yet are worth examining due to the dynamic nature of the periphery. Translation and interpretation is, in other words, approached from a marginal or peripheral perspective, which proves to be a positive force that sheds light on originally small and strange issues, and thus demonstrates the power of margins, words and translation. |
| Subject: |
translation
translation studies semiotics theatre translation intersemiotic translation song translation localisation literary polysystem Hamiltonian method amorous discourse translation policy semiospheres |
| Subject (ysa): |
translation
Translation Studies semiotics culture art studies |
| Usage restriction: | openAccess |
Files in this item
Total number of downloads: Loading...
| Files | Size | Format | View |
|---|---|---|---|
| ATH Vol 4 MARGINALIA.pdf | 2.552Mb |
View/ |
This item appears in the following Collection(s)
-
Vol. 4: MARGINALIA [1]
The authors of this volume look beyond the mainstream questions in their respective fields and instead write on topics that are marginal. At first glance, these are topics that are non-essential, yet are worth examining due to the dynamic nature of the periphery. Translation and interpretation is, in other words, approached from a marginal or peripheral perspective, which proves to be a positive force that sheds light on originally small and strange issues, and thus demonstrates the power of margins, words and translation.
Related items
Showing items related by title, author, creator and subject.
-
(Helsingin yliopisto, 2019)ABSTRACT As independent topics, translator status and job satisfaction have not attracted very much research before the 2010s. In light of the previous research, the perceptions of translator status have been low among both translators and people outside the profession. At the same time, however, translators would seem to enjoy their work. The present study drew on these apparently inconsistent findings. Consequently, the aim was to examine the perceptions of translator status and job satisfaction among the English translators employed by Finnish government ministries and to map factors underlying these perceptions. The study falls within the scope of the sociology of translation where translation and translators are studied in light of the social context and social phenomena pertinent to the chosen object of study. The main research orientation is that of a case study research design due to the explicit and in-depth focus on a contemporary phenomenon within a clearly defined real-life context. The study is based on two sets of data: the primary set of data was collected through semi-structured individual interviews among the government English translators in 2013 (n=16). The secondary set of data is based on an online questionnaire administered among all government translators in 2014 (n=28). In addition, the sources of research data include statutes, archival records, government reports, statistics, minutes of meetings, and the ministries’ websites and internal instructions. Both the quantitative and qualitative results indicated that translator status in society was perceived to be low by the examined government translators. At the same time, they considered their own translator status at the workplace very high. Some of this difference could be explained based on the status parameters applied in the previous research (income, expertise, visibility, power). However, a thematic analysis of the interview data demonstrated that the government English translators’ perceptions of their personal workplace status was affected by a wide array of other factors, too – such as the level of personal contacts and opportunities for cooperation, work autonomy, and a sense of inclusion and meaningfulness. The government English translators also considered that the level of their job satisfaction was good, that their jobs were characterised by a wide range of job resources and that they were in a position to influence their occupational circumstances through job crafting. The results suggest that qualitative research on translators’ perceptions of translator status and job satisfaction would be useful among different kinds of translator groups, too. Such research could target, for example, work engagement, the sociocognitive processes pertinent to translation, and the role of professional networks. All this would provide wider insight into the factors and mechanisms that determine and shape translators’ status perceptions and job satisfaction and, by doing so, produce new information on the factors that support translators’ physical and psychological wellbeing at work.
-
(Helsingfors universitet, 2008)Pro gradu –tutkielman aiheena on kulttuurin ominaispiirteiden kääntäminen. Teksteissä kulttuurin jälki voi näkyä monin eri tavoin. Tutkielman kohteena ovat erityisesti käännösstrategiat, joita kääntäjät käyttävät kohdatessaan kulttuurisidonnaisia viittauksia. Tutkielma nostaa esiin myös niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, minkälaisia käännösstrategioita kääntäjät valitsevat. Näistä tekijöistä tutkielma keskittyy kääntämisen normeihin. Tutkielma pureutuu kulttuurisidonnaisten viitteiden kääntämiseen tarkastelemalla kahta suomalaista kaunokirjallista teosta ja niiden käännöksiä. Tutkielman aineistona ovat Matti Yrjänä Joensuun kaksi rikosromaania ja näiden käännökset. Teoksista toinen on vuonna 1983 suomeksi julkaistu Harjunpää ja poliisin poika, jonka englanninkielinen käännös Harjunpaa the stone murders julkaistiin vuonna 1986. Toinen teos on vuonna 2003 julkaistu Harjunpää ja pahan pappi ja sen käännös The Priest of Evil vuodelta 2006. Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaisia kulttuurisidonnaisia viittauksia romaanit sisälsivät, minkälaisia käännösstrategioita kääntäjät käyttivät kääntäessään näitä viittauksia ja mikä voisi selittää heidän strategisia valintojaan. Tutkielma pyrkii vastaamaan kysymykseen siitä, voisiko jonkin kääntämistä koskevan normin olemassa olo selittää kääntäjien strategisia valintoja. Tutkielman tavoitteena on myös selvittää, suositaanko kääntämisessä englannin kieleen niin kutsuttuja kotouttavia käännösstrategioita ja ovatko käännösstrategiat ja kääntämistä koskevat normit muuttuneet kahdenkymmenen vuoden aikana. Näihin kysymyksiin vastaamiseksi suomenkielisistä teksteistä on etsitty kaikki kulttuurisidonnaisia viittauksia sisältävät tekstinkohdat. Näitä vastaavat kohdat on sitten etsitty käännöksistä ja suomen- ja englanninkielisiä kohtia on vertailtu keskenään. Molemmat suomenkieliset romaanit sisältävät runsaasti kulttuurisidonnaisia viittauksia. Suurimman kulttuurisidonnaisten viittausten ryhmän muodostivat molemissa romaaneissa henkilöiden nimet. Romaanin sisälsivät myös runsaasti viittauksia maantieteeseen, erityisesti kulttuurimaantieteeseen, ja yhteiskuntaan. Sitä vastoin viittaukset suomalaiseen kulttuuriin ja historiaan olivat vähäisempiä. Tutkielma osoittaa, että kääntäessään suomesta englannin kielelle suomalaisen rikoskirjallisuuden kääntäjät saattavat käyttää enemmän vieraannuttavia strategioita kuin kotouttavia strategioita ja että he suosivat vieraannuttavia strategioita kasvavassa määrin. Harjunpään ja pahan papin kääntäjä käytti enemmän vieraannuttavia strategioita kuin Harjunpään ja poliisin pojan kääntäjä kaksikymmentä vuotta aikaisemmin. Tutkielman tulokset eivät tue väitettä siitä, että käännettäessä englannin kielelle suosittaisiin kotouttavia strategioita. Näyttää siltä, että vieraannuttavia strategioita on käytetty enemmän ja käytetään yhä enenevässä määrin. Lisääntyvän vieraannuttamisen taustalla voi olla useita syitä, kuten suomalaisen kulttuurin lisääntynyt tunnettuus maailmalla, rikosromaanin genren vaatimukset tai muutokset kääntäjäyhteisön arvoissa. Tutkielman tulosten perusteella näyttää siltä, että ainakin muutoksia normeissa ja arvoissa on tapahtunut. Lisätutkimuksen avulla voitaisiin selvittää, pätevätkö tutkielman tulokset muihin romaaneihin ja niiden käännöksiin tai muihin genreihin käännettäessä suomesta englantiin. Lisätutkimus voisi nojautua laajempaan ja erilaisia tekstejä kattavaan aineistoon. Jatkotutkimus voisi myös sisältää kääntäjien haastatteluita tai kyselyitä kääntäjille. Näiden avulla voitaisiin saada lisäselvyyttä syistä heidän strategisille valinnoilleen. Asiasanat: Käännöskirjallisuus – kaunokirjallisuus Kääntäminen – suomen kieli – englannin kieli Kääntäminen – strategia Kääntäminen - normi
-
(Helsingfors universitet, 2004)This study examines strategies used to translate various thematic and character delineating allusions in two of Reginald Hill's detective novels, The Wood Beyond and On Beulah Height and their Swedish translations Det mörka arvet and Dalen som dränktes. In this study, thematic allusions and allusions used in character delineation are regarded as intertextual networks. Intertextual networks comprise all the texts that are in one way or another embedded into a text, all the texts referred to in it and even the texts somehow rejected from a text's own canon. Studying allusions as intertextual networks makes it warranted to pay minute attention to even the smallest of details. Seen together, these little details form extensive networks of meaning that readers use to interpret the text. Allusion can be defined as a reference, often covert or indirect, to another text in a way that brings into the text some of the associations of that other text. A text is here understood broadly, hence sources of allusions include all cultural texts from literature and history to cinema and televisions serials. Allusions are culture bound and each culture tends to allude to its own cultural products. The set of transcultural allusions is therefore fairly small. Translation strategies are translatorial ways of solving translation problems. Being culture-bound, allusions are potential translation problems. In order to transmit the thoughts evoked by the allusions in source text readers to the target text readers translators may add guidance to the translated text. Often guidance is not added, which may result in changes in handling of themes or character delineation, clear in the source text but confusing or incomprehensible in the target text. However, norms in target culture may not always allow the translators the possibility to make the text comprehensible. My analyses of translation strategies show that in the two translated novels studied minimum change is a very frequently used strategy. This results in themes and character delineation losing some of the effect they have in the source texts. Perhaps surprisingly, the result is very much the same even where it is possible to discern that the two translators have had differing translation principles.