Sitoutumisen ajurit virtuaaliseen brändiyhteisöön Instagram kontekstissa : case Gold&Green Foods Oy

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202003031483
Julkaisun nimi: Sitoutumisen ajurit virtuaaliseen brändiyhteisöön Instagram kontekstissa : case Gold&Green Foods Oy
Tekijä: Antola, Laura
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Taloustieteen osasto
Julkaisija: Helsingin yliopisto
Päiväys: 2020
Kieli: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202003031483
http://hdl.handle.net/10138/312856
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Oppiaine: Elintarvike-ekonomia
Food Economics
Livsmedelsekonomi
Tiivistelmä: Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää virtuaaliseen brändiyhteisöön sitouttavia tekijöitä ja tälle yhteisölle tunnusomaisia ominaispiirteitä Instagram-kontekstissa. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa kuluttajien sitoutumista brändiyhteisöön tarkasteltiin nyhtökaurasta tutuksi tulleen suomalaisen yrityksen Gold&Green Foodsin avulla. Tutkimusongelman tekee ajankohtaiseksi sosiaalisen median käytön yleistyminen osana yritysten markkinointistrategiaa, tutkimusaukko brändiyhteisöistä Instagram-kontekstissa ja vähäinen tutkimus elintarviketuotteiden ympärille syntyneistä brändiyhteisöistä. Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkasteltiin sosiaalista mediaa viestintäympäristönä, erityisesti Instragram-kontekstissa, jonka jälkeen kartoitettiin brändiyhteisön ominaispiirteitä, jotka ovat jaettu tietoisuus, rituaalit ja perinteet ja moraalinen vastuuntunne. Näiden ominaispiirteiden avulla pyrittiin vastaamaan empiirisessä osiossa toiseen tavoitteeseen. Viimeisessä teoriaosuudessa tarkasteltiin virtuaalisen brändiyhteisön sitoutumisen ajureita (brändiin liittyvät ajurit, sosiaaliset ajurit ja funktionaaliset ajurit). Näiden ajureiden avulla selvitettiin empiirisesti Gold&Green Foodsin Instagram-yhteisön jäsenten kokemia etuja ja motiiveja yhteisön toimintaan osallistumisesta. Tutkielman empiirinen osio toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, eli tutkimukseen käytettiin sekä kvalitatiivista- että kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Kvantitatiivisena menetelmänä käytettiin kyselytutkimusta. Gold&Green Foodsin Instagram-sivun kautta jaettuun kyselylomakkeeseen vastasi 49 ihmistä. Analysointimenetelminä käytettiin ristintaulukointia, Fisherin tarkka testiä sekä Phi kerrointa, joilla pyritään selvittämään eroja ja samankaltaisuuksia vastaajien välillä sekä sitoutumisen ajureiden ja muiden muuttujien välisiä riippuvuussuhteita. Kvalitatiivisena menetelmänä taas käytettiin netnografiaa, eli kuluttajien toimintaa havainnoitiin tutkimusympäristössä. Netnografisen aineiston analyysin pääpaino on hermeneuttisessa tulkinnassa, jonka avulla tulkitaan Gold&Green Foodsin ympärille syntyneen virtuaalisen brändiyhteisön ominaispiirteitä. Tulokset osoittavat, että Gold&Green Foodsin Instagram-yhteisön toimintaan sitouttivat niin brändiin liittyvät, sosiaaliset kuinfunktionaaliset ajurit, joista funktionaaliset edut koettiin vahvimpana. Sen sijaan sosiaalisten etujen tavoittelu oli vähäisintä.Vähemmistö kyselyyn vastanneista edusti tuottajaa (eli yhteisön jäsentä, joka tuottaa sisältöä). Kuitenkin tuottajien joukossa korostui muihin rooleihin nähden sosiaalisten etujen tavoittelu. Kuluttajien kokemat edut eivät eroa suuresti sisällönlähteestä; koettiinko ne yrityksen vai käyttäjän luomasta sisällöstä. Kuitenkin tarkasteltaessa iän vaikutusta koettuihin etuihin eri sisällönlähteistä, todettiin, että 16-29-vuotiaiden ikäluokka koki sosiaaliset edut muiden käyttäjien luomasta sisällöstä sekä sosiaaliset että funktionaaliset edut brändiaiheisen sisällön jakamisessa merkittävämpänä kuin 30-55-vuotiaiden ikäluokka. Sen lisäksi nuorempi ikäluokka on aktiivisempi sisällöntuottaja. Yleisimpinä kiinnostuksen kohteina nousivat esiin ruoka, ekologisuus ja hyvinvointi. Netnografian avulla Gold&Green Foodsin Instagram-yhteisöstä voidaan tunnistaa brändiyhteisön edellytykselle määritellyt ominaispiirteet. Esille nousseet ominaispiirteet ilmenivät yhteisen kiinnostuksen kohteen Nyhtökauran, yhteisten arvojen (kotimaisuus, kasvisruoka, kestävyys), bränditarinoiden, reseptien jaon ja brändiä koskevan tiedottamisen kautta. Keskeisenä tutkimuslöydöksenä voidaan tarkastellun aineiston pohjalta pitää piirtynyttä kuvaa Gold&Green Foodsin brändiyhteisön jäsenistä sekä yhteisön ominaispiirteistä. Tarkastellun aineiston perusteella Gold&Green Foodsin olisi suositeltavaa rakentaa viestinnällisiä ja markkinoinnillisia kokonaisuuksia edellä esitettyjen kiinnostusten kohteiden ympärille ja tarjota informatiivista sisältöä sitouttaakseen kuluttajia yrityksen brändisivuun, luodakseen näkyvyyttä ja tarjotakseen yhteisön jäsenille teemoja keskusteluun. Lisäksi yritys voisi pyrkiä myötävaikuttamaan brändiyhteisön me-henkeen tuomalla esille kestävyyteen ja kotimaisuuteen liittyviä julkaisuja sekä osallistumalla aktiivisemmin kuluttajien jakamiin sisältöihin.
Avainsanat: virtuaalinen brändiyhteisö
sosiaalinen media
eWOM
sitoutuminen
Instagram
netnografia


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot