Essays on Economics of Immigration and Education

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-8760-8
Title: Essays on Economics of Immigration and Education
Author: Kuosmanen, Isa
Other contributor: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta
Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences
Taloustieteen tohtoriohjelma
Doktorandprogrammet i ekonomi
Doctoral Programme in Economics
Date: 2020-04-03
Language: en
Belongs to series: Publication series of the Helsinki Center of Economic Research - URN:ISSN:2323-9786
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-8760-8
http://hdl.handle.net/10138/313252
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: This dissertation is a collection of three empirical essays on the economics of immigration and education. In the first chapter of this dissertation, I will introduce the topics and methods, cover key literature, and summarize the main findings from all three essays. In Chapter 2, we study the labor market consequences of opening borders by using the eastern enlargement of the European Union as a natural experiment. In our identification strategy, we use the fact that the eastern enlargement of the EU exposed construction workers in some occupations and regions differentially to the influx of foreign labor. We find that opening borders to workers from the new EU countries decreased annual earnings of workers in vulnerable occupations relative to less vulnerable workers. This drop in earnings is economically meaningful and these workers never seem to catch up with the less vulnerable individuals after opening of the borders. Although we do find that vulnerable workers were slightly more likely to be unemployed, this does not fully explain the drop in earnings. We additionally investigate heterogeneity by age as well as adjustment mechanisms. The negative effect on earnings is driven by younger workers, who became more likely to switch to other sectors of employment and establishments of work, and older workers, who became more likely to retire. In Chapter 3, we study the overall effects of a reform that introduced choice between public schools to the comprehensive education system in Finland. Our identification strategy exploits variation in school choice opportunities across municipalities before and after the school choice reform. The idea is that the reform was more intense in municipalities with multiple schools, as there were more opportunities to exercise choice. We find that students from all household income groups made choices after the reform. The introduction of school choice had on average a positive effect on students’ education and labor market outcomes. However, we find that the benefits of school choice were unequally distributed. Students from higher income households benefited from school choice, as they experienced improvements in their GPA and were more likely to get a high school education. These short-term gains also translated in to improvements in long-term education outcomes. Despite that students from lower income households were as likely to exercise school choice, they did not experience improvements in short-term education outcomes and were less likely to get a higher education later in life. These results are potentially explained by students from higher income households attending schools and classes with higher average attainment after the reform. We also document heterogeneity in selection into education and occupation later in life. In Chapter 4, I study the effects of public school choice on segregation of schools, residential segregation, and classroom-level segregation. I use the same reform and identification as Chapter 3. I find that school choice increased segregation of schools both by ability and household characteristics. On the contrary, I find no robust evidence that choice would have had an impact on residential segregation. Lastly, my results show that students from different ability and household characteristics were less likely to meet in a classroom after the introduction of school choice. I additionally document that this results is not only driven by increased sorting to schools, but that student sorting to classrooms within the schools also increased.Väitöskirjani koostuu kolmesta empiirisestä maahanmuuton ja koulutuksen taloustieteen esseestä. Ensimmäisessä luvussa esittelen esseiden aiheet, metodit ja päätulokset. Toisessa luvussa tutkimme EU:n itäisen laajentumisen työmarkkinavaikutuksia Suomessa rakennusalalla. Hyödynnämme analyysissämme eroja altistumisessa lisääntyneelle työvoiman tarjonnalle uusista EU-maista eri rakennusalan ammattien ja työssäkäyntialueiden välillä ennen ja jälkeen EU:n laajentumisen. Maahanmuutolle alttiimmissa ammateissa ja alueilla työskentelevät henkilöt kokivat noin 1700 euron suuruisen vuosittaisen ansionmenetyksen suhteessa henkilöihin, jotka työskentelivät maahanmuutolle vähemmän altistuneissa ammateissa ja alueilla. Tämä vaikutus tuloihin näkyy vielä yli 10 vuotta EU:n laajenemisen jälkeen. Kolmannessa luvussa tutkimme Suomen peruskoulun kouluvalintojen vapauttamisen vaikutuksia oppilastulemiin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä 1990-luvulla. Hyödynnämme kuntien välistä vaihtelua kouluvalintamahdollisuuksissa ennen ja jälkeen kouluvalintojen vapauttamisen. Havaitsemme, että oppilaat tekevät valintoja yhtä todennäköisesti kaikista tuloluokista. Havaitsemme myös, että kouluvalintojen vapauttamisella oli keskimäärin positiivisia vaikutuksia peruskoulun päättöarvosanoihin sekä todennäköisyyteen valmistua ylioppilaaksi tai saavuttaa korkeakoulututkinto. Siitä huolimatta, että oppilaat kaikista tuloluokista tekevät valintoja, kouluvalintojen positiiviset vaikutukset ovat jakautuneet epätasaisesti. Ainoastaan hyvätuloisista perhetaustoista tulevat oppilaat hyötyvät valintojen vapauttamisesta. Vaikutukset ovat puolestaan negatiivisia huonotuloisemmista perheistä tuleville oppilaille pidemmällä aikavälillä. Neljännessä luvussa tutkin kouluvalintojen segregaatiovaikutuksia hyödyntäen samaa tutkimusasetelmaa kuin kolmannessa luvussa. Havaitsen, että koulujen väliset erot kasvoivat merkittävästi valintojen vapauttamisen jälkeen sekä arvosanojen että vanhempien taustan perusteella. Oppilaat siis jakautuivat kouluihin taustansa perusteella aiempaa voimakkaammin. Kouluvalinnoilla ei näyttänyt olevan vaikutuksia alueelliseen segregaatioon. Havaitsen myös, että koulujen sisäinen segregaatio oppilaiden taustojen perusteella kasvoi, eli koulut muodostivat luokkia eri tavalla kouluvalintojen vapauttamisen jälkeen.
Subject: taloustiede
Rights: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record