Atacaman aluekiista ja Bolivian unelma merestä : haasteena ympärillä tapahtuvat muutosprosessit eri skaaloissa

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Geotieteiden ja maantieteen osasto fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Science en
dc.contributor Helsingfors universitet, Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten sv
dc.contributor.author Salmela, Niko
dc.date.issued 2020
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-202003111526
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/313260
dc.description.abstract Tämä opinnäytetyö käsittelee konfliktitilannetta, joka on syntynyt menneisyydessä käydyn sodan jälkiseurauksena. Tarkastelun viitekehyksenä on poliittisen ja funktionaalisen maantieteen erilaiset lähestymistavat. Tutkimuskysymyksenä on se, miten pitkään jatkunut konfliktitilanne näyttäytyy eri maantieteellisissä skaaloissa ja miten se suhtautuu sen vastavoimina toimiviin prosesseihin, kuten rajat ylittävään alueellistumiseen, globalisaatioon ja valtioiden integraatiohankkeisiin. Tutkimustapauksena on Atacaman aluekiista, joka on kolmen Etelä-Amerikan valtion eli Bolivian, Chilen ja Perun välinen kiista aluejaosta, joka syntyi Tyynenmeren sodan (1879-1883) seurauksena. Kiista koskettaa erityisesti Boliviaa, joka menetti rannikkoalueensa Chilelle ja muuttui sisämaavaltioksi. Bolivia vaatii Chileä palauttamaan tälle suvereenin yhteyden Tyynenmeren rannikolle. Chile pitää vaatimusta perusteettomana, koska maat tekivät vuonna 1904 rauhansopimuksen, joka velvoitti Chileä rakentamaan rautatien rannikolta Boliviaan ja takaamaan pääsyn satamiin. Bolivia perustelee vaatimustaan sanomalla sopimuksen syntyneen voittajan sanelemin ehdoin ja olevan sille epäedullinen. Perua kiista koskettaa siinä tapauksessa, että Chile aikoisi luovuttaa Bolivialle alueita, jotka kuuluivat Peruun ennen sotaa. Vuonna 1929 tehty Liman sopimus Chilen ja Perun välillä velvoittaa Chileä kysymään Perun suostumusta alueluovutuksiin. Chile ja Bolivia ovat useita kertoja neuvotelleet ratkaistakseen kiistan, mutta tuloksetta. Bolivia saattoi tapauksen Haagin kansainvälisen tuomioistuimen käsiteltäväksi vuonna 2013, lähtökohtanaan pakottaa Chile neuvottelemaan kanssaan suvereenista meriyhteydestä. Oikeusprosessi päättyi Chilen voittoon vuonna 2018, eli neuvottelupakkoa ei ole. Tämä merkitsi käännettä konfliktin historiassa. Tutkimuksen tavoitteena on luoda konfliktitilanteesta kokonaiskuva, osoittaa ongelman poliittinen ja toiminnallinen ulottuvuus sekä esitellä mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja. Työni lähdemateriaalina olen käyttänyt media-aineistoja internetin kautta, tapausta käsittelevää kirjallisuutta sekä teoreettista kirjallisuutta. Menetelminäni ovat olleet havainnointi tutkimusalueella, kirjallisuuden ja internetin materiaalin sisällönanalyysi ja keskustelu. Esitellyt ratkaisuvaihtoehdot perustuvat joko suvereenin alueen luovutukseen tai integraatioon ilman suvereniteettia. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että laillisen suvereniteetin merkityksen ylikorostaminen ja nationalistinen identiteettipolitiikka ovat konfliktia ylläpitäviä voimia. Sen sijaan globalisaatio, alueellistuminen ja integraatio ovat tälle konfliktille vastakkaisia muutosprosesseja, joiden valossa konfliktin jatkamista on yhä vaikeampi perustella. fi
dc.description.abstract This thesis examines a conflict situation, which has initiated in consequence of a war of the past. The framework of the study consists of different approaches of both political and functional geography. The research question is how a long conflict situation appears through different geographical scales and how it relates to processes counterproductive to it, like cross border regionalization, globalization and integration projects of states. As a case study I have the territorial dispute in Atacama between three South American states, Bolivia, Chile and Peru, concerning the territorial division resulting from the War of the Pacific (1879-1883). The dispute touches the most Bolivia, who lost all its coastal territory to Chile and thus remained landlocked. Bolivia demands Chile to return to it a sovereign access to the Pacific coast. Chile finds this demand unfounded because the countries made a peace treaty in 1904, that obliged Chile to construct a railway from the coast to Bolivia and guarantee access to its ports. Bolivia argues its demand by claiming that the treaty was dictated by the winning part and that it’s unfavorable to Bolivia. The conflict involves Peru in the case that Chile would intend to cede formerly Peruvian territories to Bolivia. The treaty of Lima in 1929 obliges Chile to consult Peru before ceding any territory. Chile and Bolivia have negotiated several times in order to solve the dispute, but without results. Bolivia took the affair to the International Court of Justice in The Hague in 2013 expecting the court to force Chile to negotiate a sovereign access to the sea for Bolivia. The court ruling in 2018 was favorable to Chile, so there’s no obligation to negotiate. This was a turning point in the history of the conflict situation. The aim of the study is to show the big picture of the conflict situation, to illustrate the political and functional dimensions of the case and to present possible ways to reach a solution. The source material I have used to this paper consist of media content available online, literature written about this case and theory books. My methods have been observations at the area of the study, content analysis of both literature and online sources and discussion. The presented alternatives for solution are based on either cessation of sovereign territory or on integration without sovereignty. As a conclusion it can be noted that nationalistic identity policy and overemphasized significance of legal sovereignty are factors that tend to maintain and reinforce the conflict. Instead globalization, regionalization and integration are such counteracting processes to the conflict that make it less alluring for the parts to continue it. en
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.title Atacaman aluekiista ja Bolivian unelma merestä : haasteena ympärillä tapahtuvat muutosprosessit eri skaaloissa fi
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.subject.discipline Maantiede fi
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-202003111526

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Salmela_Niko_Pro_gradu_2019.pdf 1.437Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record