Coherence making in large-scale curriculum reform : How do educational stakeholders perceive curriculum coherence and why does it matter?

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5963-2
Title: Coherence making in large-scale curriculum reform : How do educational stakeholders perceive curriculum coherence and why does it matter?
Author: Sullanmaa, Jenni
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Doctoral Programme in Psychology, Learning and Communication
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020-04-15
Belongs to series: Helsinki Studies in Education - URN:ISSN:2489-2297
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5963-2
http://hdl.handle.net/10138/313551
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: This dissertation presents an exploration of the anatomy and function of curriculum coherence as perceived by educational stakeholders in national core curriculum reform in basic education. It presents analysis of how educational stakeholders from three levels of the educational system experienced the core curriculum’s coherence, and whether there were differences within and between the levels. In addition, the study included an examination of whether curriculum coherence is connected to the impact of the reform process on school-level development. The dissertation is comprised of three independent part studies. The study was conducted with quantitative methods, combining variable-centered and person-centered analyses. Survey data were collected from three cohorts: state-level stakeholders involved in core curriculum development (N = 116), district-level stakeholders involved in local curriculum development (N = 550) and comprehensive school teachers at two time points in the early stages of implementing the curriculum in schools (N = 901). The results showed that perceived curriculum coherence consisted of: 1) consistency of the intended direction, 2) an integrative approach to teaching and learning, and 3) alignment between objectives, content and assessment (study I). Overall, the state-level stakeholders seemed to have the highest perceptions of the core curriculum’s coherence and teachers the lowest. While all participant cohorts perceived the core curriculum to be rather coherent, the consistency of the curriculum’s intended direction was seen as the least successful element of coherence. The person-centered analyses provided more detailed information about the variation in perceived curriculum coherence within and between the levels of the educational system. Two distinctive profiles were identified among state- and district-level stakeholders in study II. Stakeholders in the high coherence and impact profile (83%) experienced the core curriculum to be coherent in terms of all three elements and expected the reform process to have positive impact on school-level development work. In turn, stakeholders in the lower consistency of the intended direction and impact profile (17%) perceived the consistency of the intended direction to be lower, combined with less positive expectations of the school-level impact. State-level stakeholders had higher odds of belonging to the high coherence and impact profile compared to the district-level stakeholders. In study III, five profiles were identified based on teachers’ perceived curriculum coherence at two time points during the early stage of curriculum implementation. Teachers in the largest profiles, high (21%) and high-moderate coherence (48%), experienced the core curriculum to be coherent, however their perceived coherence slightly decreased during the one-year follow-up. In turn, teachers in the low-moderate (20%) and low coherence (3%) profiles perceived the core curriculum to be less coherent at first but their perceptions slightly increased after the first year of implementation. Finally, the decreasing coherence (9%) profile had rather low initial perceived coherence and showed a large drop during the follow-up. The results also showed that district-level stakeholders’ perceptions of the core curriculum’s coherence were strongly connected to their expectations of the reform’s impact on functional school development (study I). Moreover, teachers’ curriculum coherence profiles differed in terms of their perceptions of the school impact: the more coherent teachers perceived the core curriculum, the more positive they considered the impact of the reform to be on school-level development work (study III). The dissertation contributes to the research on curriculum reform by a) exploring the anatomy of curriculum coherence as perceived by educational stakeholders, b) showing that curriculum coherence is connected to the potential of the reform to support locally functional school development, c) providing a systemic inquiry of perceived curriculum coherence at various levels of the educational system in the context of large-scale curriculum reform, and d) utilizing both variable-centered and person-centered analytical approaches to gain more detailed information on perceived curriculum coherence throughout the system. ________________________________________ Keywords: curriculum coherence, curriculum reform, Finnish comprehensive school, school developmentTässä väitöstutkimuksessa tarkasteltiin opetussuunnitelman koherenssin, eli sen yhtenäisyyden ja johdonmukaisuuden, rakennetta ja merkitystä koulun toimijoiden kokemana kansallisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistuksessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka koulujärjestelmän eri toimijat kokivat uudistetun opetussuunnitelman koherenssin sekä sitä, erosivatko näkemykset koulujärjestelmän eri tasoilla ja niiden välillä. Lisäksi tutkittiin, onko opetussuunnitelman koherenssi yhteydessä odotuksiin uudistuksen vaikuttavuudesta koulutasolla. Väitöstutkimus koostuu kolmesta itsenäisestä osatutkimuksesta. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisilla menetelmillä hyödyntäen sekä muuttuja- että yksilökeskeisiä lähestymistapoja. Kyselyaineisto kerättiin kolmelta koulujärjestelmän tasolta: kansallisen tason opetussuunnitelman perusteiden kehittämiseen osallistuneilta toimijoilta (N = 116), paikallistason opetussuunnitelmatyöryhmiin osallistuneilta toimijoilta (N = 550), sekä peruskoulun opettajilta kahdella mittauskerralla opetussuunnitelman toteutuksen alkuvaiheessa (N = 901). Tulosten perusteella näkemykset opetussuunnitelman koherenssista koostuivat: 1) tavoitellun suunnan johdonmukaisuudesta, 2) opetusta eheyttävästä lähestymistavasta sekä 3) tavoitteiden, sisältöjen ja arvioinnin linjakkuudesta (osatutkimus I). Yleisesti ottaen kansallistason toimijat kokivat opetussuunnitelman perusteet eniten koherenteiksi ja opettajat vähiten. Vaikka kaikkien vastaajaryhmien näkemysten perusteella opetussuunnitelman perusteet olivat melko koherentit, tavoitellun suunnan johdonmukaisuus koettiin koherenssin ulottuvuuksista matalimmaksi. Yksilökeskeiset analyysit antoivat lisätietoa tasojen sisäisestä ja välisestä vaihtelusta. Osatutkimuksessa II kansallisen ja paikallisen tason toimijoiden keskuudesta tunnistettiin kaksi erilaista profiilia. Korkean koherenssin ja vaikuttavuuden ryhmään kuuluneet toimijat (83%) kokivat opetussuunnitelman perusteet koherenteiksi kaikkien kolmen ulottuvuuden suhteen sekä samaan aikaan odottivat, että opetussuunnitelmauudistusprosessi vaikuttaa positiivisesti koulutason kehittämistyöhön. Matalan johdonmukaisuuden ja vaikuttavuuden ryhmään kuuluneet toimijat (17%) sen sijaan kokivat opetussuunnitelman perusteiden tavoitellun suunnan johdonmukaisuuden matalammaksi ja samalla heidän uskomuksensa uudistuksen koulutason vaikuttavuudesta olivat heikommat. Kansallistason toimijat kuuluivat todennäköisemmin korkean koherenssin ja vaikuttavuuden profiiliin verrattuna paikallistason toimijoihin. Osatutkimuksessa III tunnistettiin viisi koetun koherenssin profiilia opettajien kahden mittauskerran vastausten perusteella. Opettajat suurimmissa profiileissa, korkea (21%) ja korkea-kohtalainen koherenssi (48%), kokivat opetussuunnitelman perusteet koherenteiksi, vaikka heidän näkemyksensä koherenssista laskivat hieman opetussuunnitelman toteuttamisen alkuvaiheissa. Matala-kohtalainen (20%) sekä matala koherenssi (3%) ryhmiin kuuluneet opettajat sen sijaan kokivat opetussuunnitelman koherenssin vähäisenä ensimmäisellä vastauskerralla, mutta koettu koherenssi kasvoi hieman opetussuunnitelman toteuttamisen alkuvaiheessa. Laskevan koherenssin (9%) ryhmän näkemykset opetussuunnitelman koherenssista olivat matalat sekä laskivat edelleen vuoden seurannan aikana. Lisäksi tulokset osoittivat, että paikallistason toimijoiden näkemykset opetussuunnitelman perusteiden yhtenäisyydestä kolmella koherenssin ulottuvuudella olivat vahvasti yhteydessä heidän arvioihinsa opetussuunnitelmauudistuksen vaikutuksesta koulujen kehittämistyöhön, esimerkiksi opettajien sitoutumiseen ja paikallisesti toimivaan kehittämistyöhön (osatutkimus I). Lisäksi opettajien koetun koherenssin profiilit erosivat uskomuksissa koulutason vaikutuksista; mitä koherentimmiksi opetussuunnitelman perusteet koettiin, sen vahvemmiksi arvioitiin uudistuksen vaikutukset koulutason kehittämistyössä (osatutkimus III). Väitöstutkimus edistää opetussuunnitelmauudistuksiin liittyvää tutkimusta seuraavilla tavoilla: a) tarkastelemalla opetussuunnitelman koherenssin rakennetta koulujärjestelmän toimijoiden kokemana, b) osoittamalla, että koettu opetussuunnitelman koherenssi on yhteydessä uudistuksen odotettuun vaikuttavuuteen koulun kehittämistyössä, c) tarjoamalla systeemisen tarkastelun koetusta koherenssista koulujärjestelmän kolmella eri tasolla sekä d) hyödyntämällä muuttuja- ja yksilökeskeisiä lähestymistapoja aineiston analyysissa. ________________________________________ Avainsanat: opetussuunnitelman koherenssi, opetussuunnitelmauudistus, peruskoulu, koulun kehittäminen
Subject: kasvatustiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
coherenc.pdf 1.218Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record