Alakoululaisten käsityksiä ruotsin kielen oppimisesta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202003241607
Title: Alakoululaisten käsityksiä ruotsin kielen oppimisesta
Author: Salonen, Suvi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202003241607
http://hdl.handle.net/10138/313561
Thesis level: master's thesis
Abstract: Opetussuunnitelmauudistusten (2016; 2020) myötä lapset aloittavat ruotsin opinnot yhä varhaisemmassa vaiheessa suomalaisessa peruskoulussa eli viimeistään 6. vuosiluokalta. Alakouluikäisten käsityksiä ruotsin oppimisesta on kuitenkin tutkittu vain vähän Suomessa, sillä tutkimukset ovat painottuneet yläasteikäisiin ja sitä vanhempiin oppilaisiin. Näin ollen tutkimuksen tavoitteena oli tutkia lasten käsityksiä siitä, missä ja miten ruotsia opitaan. Lisäksi tutkittiin lasten ruotsin kielen valintamotivaatiota hyödyntämällä Dörnyein ja Ottón Motivaation prosessimallia (1998). Lasten käsitysten perusteella esitetään kehitysehdotuksia ruotsin opetukselle. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena kieliä ja matematiikkaa yhdistävällä tiedeleirillä, johon osallistui 26 alakouluikäistä lasta. Aineistoa kerättiin puolistrukturoidulla haastattelulla ja piirrostehtävällä. Aineisto analysoitiin fenomenografisella analyysillä. Tutkimuksen tulosten mukaan yleisin käsitys oli, että ruotsia opitaan koulussa oppikirjasta lukemalla ja tehtäviä tekemällä. Toisaalta muutamien käsityksissä ruotsia opittiin instituutioiden ulkopuolella lähipiiriltä ja matkustamalla. Enemmistö lapsista halusi oppia ruotsia tulevaisuudessa, minkä perusteella heidän valintamotivaationsa oli myönteinen. Yleisin syyryhmä myönteisen valintamotivaation taustalla oli kommunikaatio ja kosketus kulttuuriin -orientaatio. Lapset olivat kiinnostuneita ruotsalaisesta kulttuurista ja halusivat oppia puhumaan ruotsia, jotta voisivat kommunikoida ruotsinkielisten kanssa. Käsitykset oppimiskyvystä ruotsin kielessä olivat pääosin myönteisiä, ja suhtautuminen ruotsin kieleen ja ruotsalaisiin oli neutraalia. Vastapainoksi oppikirjakeskeiselle opetukselle ehdotetaan toiminnallisten työtapojen aktiivisempaa hyödyntämistä koulun ulkopuolisten kielenkäyttötilanteiden harjoittelua varten. Tärkeää olisi myös keskustella lasten kanssa, miksi ruotsia opiskellaan ja luoda tarpeita oppia ruotsia hyödyntämällä autenttisia oppimateriaaleja. Kielenoppimista olisi myös hyvä laajentaa lapsen luonnollisen ympäristön tarjoamiin mahdollisuuksiin.Based on the reformations of the National Curriculum (2016; 2020) children start their Swedish studies in Finnish comprehensive school earlier than before, no later than on the sixth grade. However, studies on beliefs of Swedish learning in Finland have been more focused on older students, less on primary school students. Thus, the purpose of this study was to find out where and how children perceive learning Swedish. In addition, by utilizing the Process model of L2 motivation by Dörnyei and Ottó (1998), the choice motivation of children was investigated. Based on the children´s beliefs, this study gives suggestions to improve Swedish education. This study was a qualitative case study performed on a science camp combining mathematics and languages. 26 children participated both the camp and the study. The data was gathered with semi-structured interviews and drawings. The data was analysed with the help of a phenomenographic analysis. The most common belief was that Swedish was learned in school through reading textbooks and completing exercises. On the other hand, a few believed Swedish was learned outside of institutions, from close relatives and by travelling. The majority of the children experienced a positive choice motivation towards learning Swedish in the future. The most common orientation behind the positive choice motivation was communication and being in touch with culture. The children showed interest towards Swedish culture and they wanted to learn to speak Swedish in order to communicate with Swedish-speaking people. Most had positive beliefs towards their capabilities to learn Swedish, and beliefs towards Swedish language and Swedes were neutral. To counterbalance textbook focused education, the study suggests a more functional approach to teaching languages which supports use of the language outside of school. It is also important to discuss in class why Swedish is studied and to use authentic teaching materials. It would be beneficial to expand language learning to include more ordinary life settings outside of school.
Subject: käsitykset
ruotsin oppiminen
valintamotivaatio


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Salonen_Suvi_Pro_gradu_2020.pdf 773.9Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record