Maahanmuuttaja- ja monikulttuuristen nuorten psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi peruskoulun viimeisillä luokilla : tuloksia Kouluterveyskysely 2017 -aineistosta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202003241603
Title: Maahanmuuttaja- ja monikulttuuristen nuorten psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi peruskoulun viimeisillä luokilla : tuloksia Kouluterveyskysely 2017 -aineistosta
Author: Abdulhamed, Rekar
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202003241603
http://hdl.handle.net/10138/313562
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella maahanmuuttaja- ja monikulttuuristen nuorten psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia peruskoulun viimeisillä luokilla. Tutki-muksessa tarkasteltiin ensimmäisen (1. gen) ja toisen polven maahanmuuttajataustaisten (2. gen) masentuneisuus- ja ahdistusoirehdintaa, hyväksynnän- ja torjunnan kokemuksia, mahdollisuutta puhua huolistaan jollekin sekä mahdollisuutta keskustella omista asioistaan vanhempiensa kanssa. Näiden sosiaalisten tekijöiden sekä maahanmuuttajataustan selitysosuutta masennus- ja ahdistuneisuusoireisiin analysoitiin. Kasainvälisissä tutkimuksissa tulokset 1.gen ja 2. gen hyvinvoinnista ovat olleet ristiriitaisia, ja mm. Yhdysvalloissa on ihmetelty nk. maahanmuuttajaparadoksi-ilmiötä, jossa akkulturaatioteorian vastaisesti 1. gen voi 2.gen:iä paremmin. Tämä tutkimus perustaa teoreettisen taustansa akkulturaatiotutkimukseen ja -teoriaan, mikä tarjoaa välineitä tarkastella maahanmuuttajataustaan liittyvien hyvinvointierojen syitä ja seurauksia. Tutkimuksessa pohditaan keinoja monikulttuuristen nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi kouluissa. Menetelmät. Tämän tutkimuksen aineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 8.-9. luokkalaisista kerättyä Kouluterveyskysely 2017 -aineistoa (N = 73 690). Psyykkistä hyvinvointia mitattiin PHQ-2 ja GAD-7 mittareilla. Sosiaalista hyvinvointia tarkasteltiin torjunnan ja hyväksynnän kokemusta mittaavalla summamuuttujalla, kokemuksella mahdollisuu-desta keskustella huolistaan jollekin sekä mahdollisuudesta keskustella omista asioista van-hempien kanssa. Aineiston analyyseissä hyödynnettiin ristiintaulukointia, Welchin T-testiä sekä logistista regressioanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset. Ensimmäisellä polvella esiintyi merkitsevästi enemmän psyykkistä oirehdintaa kuin toisella polvella. Myös sosiaalista hyvinvointia tarkastelevissa mittareissa ensimmäisen polven raportoimat tulokset olivat toisen polven tuloksia heikompia. Tämä vastaa akkulturaatioteorian odotuksia, eikä tässä aineistossa maahanmuuttajaparadoksia siis ilmennyt. Jopa 42,1% ensimmäiseen polveen kuuluvista raportoi, etteivät voineet puhua kenellekään mieltä painavista asioista ja yli viidennes heistä ei puhunut omista asioista vanhempiensa kanssa juuri koskaan. Erityisesti torjunnan kokemukset heikensivät psyykkistä hyvinvointia. Hyväksynnän kokemukset ja mahdollisuus keskustella vanhempien kanssa omista asioista vähensi todennäköisyyttä psyykkisille oireille.Purpose The aim of this study is to examine the mental and social well-being of adolescents with an immigrant or culturally diverse background attending the final grades of secondary school. The focus of the analyses regarded comparison between first- (1st gen) and second-generation (2nd gen) immigrants based on depression and anxiety symptoms as well as experiences of social acceptance and rejection, the possibility to discuss personal concerns with someone and the possibility to discuss personal matters with parents. The association of these social factors as well as the immigrant background on the depression and anxiety symptoms was analysed. Internationally research results for 1st and 2nd regarding well-being have been contradictory, and in the USA researchers have been puzzled by the so-called immigrant paradox where, contrary to the theory of acculturation, 1st gen have been scoring higher in well-being measures relative to 2nd gen. This study builds its theoretical background in acculturative theory and research, which provides tools for examining the causes and consequences of well-being differences in 1st and 2nd generation adolescents with an immigrant background. The study explores ways to promote the well-being of culturally diverse adolescents in schools. Methods The data used in this study was acquired from the School Health Promotion survey 2017, comprising the data of 8th and 9th graders (N = 73 690). Mental well-being was assessed with PHQ-2 and GAD-7 scales. Social well-being was measured by a sum variable measuring experience in rejection and social acceptance, the possibility to discuss one’s concerns with someone and the possibility to discuss one’s personal matters with parents. Cross-tabulation, Welch’s T-test and logistic regression analysis was used in the data analyses. Results 1st gen showed significantly more mental health symptoms compared to 2nd gen. Furthermore, 1st gen scored lower on all social welfare measures. This is in line with the expectations of the acculturation theory, and thus immigrant paradox was not manifested in this study. As many as 42,1% of 1st gen report that they couldn’t discuss one’s worries to anyone and over a fifth of them hardly ever talked about their personal matters with their parents. In particular, social rejection hampered mental well-being, whilst experiences of social acceptance as well as the possibility to discuss with parents promoted mental well-being.
Subject: maahanmuutto
hyvinvointi
kulttuurinen moninaisuus
akkulturaatio
peruskoulu
Discipline: Kasvatuspsykologia
Educational Psychology
Pedagogiska psykologi


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record