Lukivaikeus yliopisto-opiskelijoiden koulutuspolussa : narratiivinen monitapaustutkimus

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202003241612
Title: Lukivaikeus yliopisto-opiskelijoiden koulutuspolussa : narratiivinen monitapaustutkimus
Author: Silvo, Sofia
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202003241612
http://hdl.handle.net/10138/313565
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella yliopisto-opiskelijoita ja hiljattain valmistuneita, joilla on lukivaikeus. Tavoitteena oli selvittää, minkälaiset asiat ovat vaikuttaneet siihen, että opiskelijat ja hiljattain valmistuneet ovat lukivaikeudesta huolimatta hakeutuneet yliopisto-opintoihin. Lisäksi kiinnostuksen kohteena olivat opiskelijoiden käyttämät opiskelustrategiat ja kompensointikeinot, kokemukset opiskelijoiden oppilaitoksista saamasta tuesta sekä millaisia koulutuspoluja opiskelijat olivat käyneet. Hypoteesina oli, että opiskelijoilla, joilla on lukivaikeus, opiskelu on ollut hitaampaa ja työläämpää kuin muilla. Aikaisemmat tutkimukset aiheesta ovat osoittaneet, että opiskelijat, joilla on lukivaikeus, ovat käyttäneet monipuolisesti erilaisia opiskelustrategioita ja kompensointikeinoja, ja että erityisesti perheen tuki opiskelupolulla on ollut tärkeässä roolissa. Myös lukivaikeuden diagnosoinnin ajankohta on vaikuttanut koulutuspolun kulkuun. Tutkimus on teemahaastatteluin toteutettu monitapaustutkimus, jossa sovelletaan narratiivista analyysia. Tutkimuksen aineisto koostui seitsemästä teemahaastattelusta, jotka litteroitiin ja järjestettiin atlas.ti- ohjelman avulla. Aineistosta tehtiin myös narratiiviset, kronologisesti etenevät kertomukset haastateltujen koulutuspoluista. Aineistosta tehty narratiivinen analyysi perustui kahdenkymmenen teeman perusteella tehtyihin aineistokoosteisiin sekä narratiivisten kertomusten tarkasteluun. Tutkimukseen osallistuneiden haastateltujen koulutuspolut muodostivat kaksi selkeää ryhmää. Yhdessä ryhmässä kouluttautuminen eteni suoraviivaisesti peruskoulusta lukioon ja yliopistoon. Toisessa ryhmässä kouluttautumisessa oli pitkiä taukoja ja kaikki eivät käyneet lukiota. Melkein kaikki haastatellut oli diagnosoitu vasta peruskoulun jälkeen, mutta aineiston perusteella ei voi sanoa, että koulutustaival olisi kärsinyt myöhäisestä diagnosoinnista. Kaikki eivät olleen tarvinneet lukivaikeuden vuoksi opiskelupolullaan tukea. Toisaalta osa olisi kaivannut tukea, mutta ei ollut saanut sitä riittävästi. Haastatelluilla oli käytössään monipuolisesti oppimisstrategioita ja kompensointikeinoja. Tutkimuksen perusteella oppimisstrategioiden opettaminen varhaisessa vaiheessa ja varhain toteutettu ja mitoitettu tuki tukisivat oppilasta, jolla on lukivaikeus. Perheen tuki oli haastatelluille olennainen voimavara koulutuspolulla.The purpose of the study was to examine university students and recent graduates with reading difficulties. The aim was to explore what factors have contributed to the students and recent graduates applying for university studies despite their dyslexia. The aim was additionally to study strategies and means of compensation used by the students, their experiences with support received from the educational institutions, and the educational paths the students had taken. The hypothesis was that dyslexic students have had a slower and more laborious educational path than other students. Previous research on the subject has shown that dyslexic students have used a large variety of study strategies and compensatory measures, and family support, in particular, has played an important role in the study path. Timing of the dyslexia diagnosis has also affected the course of education. The study is a multi-case study with thematic interviews using narrative analysis. The research material consisted of seven theme interviews, which were transcribed and organized using the atlas.ti program. Narrative, chronologically progressive accounts were produced of the interviewees' educational paths. The narrative analysis of the material was based on the compilation of materials founded on twenty themes and examination of the narrative reports. The educational paths of the interviewees formed two clear groups. In one group, education progressed directly from primary school to high school and university. Students in the second group experienced long breaks in education and all did not attend high school. Almost all interviewees were diagnosed after elementary school, but the material does not indicate that the education process suffered from a late diagnosis. Not all interviewees needed support for their study paths because of dyslexia. On the other hand, certain students would have needed support but had not received enough. The interviewees had a variety of learning strategies and means of compensation. The study confirms that teaching early learning strategies and early implementation and design support would support dyslexic pupils. Family support was an essential resource for the interviewees during their educational paths.
Subject: kompensointi
koulutuspolku
lukivaikeus
oppimisstrategia
tuki
yliopisto-opiskelija
Discipline: Erityispedagogiikka
Erityispedagogiikka
Erityispedagogiikka


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Silvo_Sofia_Pro_gradu_2020.pdf 556.8Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record