Kestävyyskasvatus ja kouluruokailu tieteidenvälisenä yhteistyönä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202003241616
Title: Kestävyyskasvatus ja kouluruokailu tieteidenvälisenä yhteistyönä
Author: Hyvönen, Emilia
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202003241616
http://hdl.handle.net/10138/313576
Thesis level: master's thesis
Abstract: Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että kestävyyskasvatus peruskouluissa jättää tilaa tulkinnanvaraisuudelle. Ruoka on nähty hyväksi keinoiksi lisätä ymmärrystä kestävän kehityksen näkökulmista ja aiheena se kuuluu monen oppiaineen sisältöihin yhdistäen siten koko kouluyhteisöä. Myös kouluruokailu on nähty vielä useiden käyttämättömien mahdollisuuksien opetusresurssina. Tarkastelun kohteena tässä tutkimuksessa on kestävyyskasvatuksen ja kouluruokailun toteuttaminen tieteidenvälisessä yhteistyössä. Tutkimuksessa selvitetään, miten aineenopettajat ja ruokapalvelupäälliköt ymmärtävät kestävyyskasvatuksen, miten ruokaa ja kouluruokailua voitaisiin entistä monipuolisemmin hyödyntää osana kestävyyskasvatusta oppiainerajat ylittäen ja minkälaisia mahdollisuuksia ja haasteita tieteidenvälisessä yhteistyössä nähdään olevan. Aihetta on lähestytty laadullisella tutkimusstrategialla. Aineisto koostuu yhdeksän aineenopettajan ja viiden ruokapalvelupäällikön teemahaastatteluista. Aineiston jäsentelyssä hyödynnettiin teemoittelua. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla ja selonteon käsitettä hyödyntäen. Kestävyyskasvatusta tulkittiin haastatteluissa moniäänisesti laaja-alaisuuden, ilmiöoppimisen ja arvo- ja asennekasvatuksen näkökulmista. Ruoka nähtiin monipuolisena työkaluna ja aiheena, jolla lähestyä kestävän kehityksen teemoja. Kestävyyskasvatuksessa nähtiin myös erilaisia haasteita, joita selitettiin ajan ja opetusmateriaalien vähyydellä tai puutteella, oppilaiden ikävaiheella sekä kestävyyskasvatuksen tulkinnanvaraisuudella. Tieteidenvälisen yhteistyön anniksi koettiin ideoiden jakaminen ja hyvän ilmapiirin ylläpitäminen kouluyhteisössä. Siinä koettiin myös haasteita, joiden selitettiin johtuvan ajan puutteesta, erillisistä suunnitelmista ja henkilökemioiden kohtaamattomuudesta. Kouluruokailussa haastateltavat näkivät kasvatuksellisia mahdollisuuksia, joiden hyödyntämisen katsottiin vaativan yhteistyötä, toimivat puitteet ja riittävät resurssit kehittämiselle. Ruoan hyödyntäminen osana kestävyyskasvatusta ja tiiviimpi yhteistyö näyttäisivätkin vaativan onnistuakseen vielä kehittämistä, lisää aikaa ja materiaaleja työn tueksi sekä uudenlaisia järjestelyjä kouluissa. Ruokatajun kolmikehämallin tarkastelu kestävyyskasvatuksen tavoitteiden näkökulmasta osoitti sen, että sitä voi soveltaa myös pedagogiseksi malliksi, jonka toimiminen käytännössä vaatii kuitenkin vielä jatkotutkimuksia.Previous studies have found that sustainability education leaves room for interpretation. Food has been found to be a good means to increase pupils’ understanding of sustainable development. Food as a topic is part of the content of many school subjects and thus it connects the whole school community. School dining has also been seen to have potential as a teaching resource with idle opportunities. The purpose of this thesis is to examine the implementation of sustainability education and school dining in interdisciplinary cooperation. This study aims to find out how sustainability education is understood, how food and school dining could be used more extensively as part of sustainability education across disciplines, and what opportunities and challenges can be seen in interdisciplinary collaboration. A qualitative research strategy was used to analyse the topic. The data consists of theme interviews with nine subject teachers and five food service managers. The data was analysed using thematic analysis, qualitative content analysis and the concept of accounts. Sustainability education was interpreted from the aspects of transversal competence, phenomenal learning and value and attitude education. Food was seen to be a versatile tool and theme to approach the aspects of sustainable development. Also challenges were seen in sustainability education, which were explained to be caused by lack of time and educational material and by the age of pupils and the interpretability of sustainability education. Interviewees saw interdisciplinary cooperation as a useful way of sharing ideas and maintaining a good atmosphere in the school community. Challenges were also seen in it, which were explained by the lack of time, separate plans, and by the challenges in personal chemistry. Educational opportunities were seen in school dining, which interviewees saw could be used through cooperation and by adding more time and resources to it. Interdisciplinary cooperation and the use of food in sustainability education seems to require further development and more time and materials to support the work in schools. A review of the three-level model of food sense from the perspective of the goals of sustainability education shows that it can also be used as a pedagogical model. Further research is needed to find out if the pedagogical model can work also in action.
Subject: kestävyyskasvatus
tieteidenvälinen yhteistyö
ruokataju
kouluruokailu
Discipline: Kotitaloustiede
Home economics
Hushållsvetenskap


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Hyvonen_Emilia_Pro_gradu_2020.pdf 834.9Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record