Mielenterveyden suojaavat ja riskitekijät Tämä elämä -hankkeessa mukana olleiden yläkoulunuorten kokemuksissa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202003241613
Title: Mielenterveyden suojaavat ja riskitekijät Tämä elämä -hankkeessa mukana olleiden yläkoulunuorten kokemuksissa
Author: Greus, Eerika
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202003241613
http://hdl.handle.net/10138/313578
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä kasvatuksen ja koulutuksen kannalta relevantteja asioita nuorten puheesta nousee esille suhteessa mielenterveyden suojaaviin ja riskitekijöihin sekä miten nuorten puhe heijastelee heidän tulevaisuudensuunnitelmiaan. Tarkastelun kohteena oli hyvinvointiin ja mielenterveyteen vaikuttavia tekijöitä, jotka olivat tässä tutkimuksessa nuorten vahvuudet, onnistumiset, yläkoulukokemukset ja koulun ilmapiiri, kaverisuhteet, opettaja-oppilassuhteet sekä nuoren tulevaisuudensuunnitelmat. Tutkimuksen tavoitteena oli taustoittaa nuorten sanoin syitä kouluun liittyvälle hyvinvoinnille, ja antaa siten viiteitä kasvatusalan ammattilaisille siitä, millaisin keinoin nuorten hyvinvointia ja mielenterveyttä voitaisiin kouluissa edistää. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Tämä elämä -hankkeen kanssa. Tutkimus on kvalitatiivinen, ja sen aineisto kerättiin vuonna 2019 kahdesta Uudenmaan koulusta vapaamuotoisilla kyselyillä (n=16) sekä teemahaastatteluilla (n=4). Tutkittavien joukko (N=20) koostui 8.- 9.-luokkalaisista aiemmin Tämä elämä -hankkeen työpajoihin osallistuneista nuorista. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua. Tulokset osoittivat, että nuorten puheesta oli havaittavissa sekä monia mielenterveyden suojaavia että riskitekijöitä. Suojaaviksi tekijöiksi luokiteltiin, että nuorella oli kavereita koulussa, hän osasi nimetä omia vahvuuksiaan ja onnistumisen kokemuksiaan, hän koki yläkoulukokemuksensa ja koulun ilmapiirin positiivisena, ja että hänellä oli sellainen aikuinen koulussa, kenelle hän pystyy puhumaan omista asioistaan. Mielenterveyden riskitekijöistä nousi esille puolestaan kavereiden puute koulussa, stressi, negatiiviset yläkoulukokemukset esimerkiksi huonojen opettajakokemusten tai vääräntasoisten tehtävien vuoksi sekä kykenemättömyys nimetä omia vahvuuksiaan ja onnistumisen kokemuksiaan. Hyvinvoivalle nuorelle on tyypillistä suunnitella elämäänsä, ja tämän tutkimuksen nuorista suurin osa osasi nimetä joitakin tulevaisuudensuunnitelmiaan. Vaikka tämän tutkimuksen nuorista 65 prosentilla oli monia suojaavia tekijöitä elämässään, on kuitenkin huomioitava, että jopa 20 prosentin kokemuksista nousi esille useita riskitekijöitä, ja 15 prosentilla jotain siltä väliltä. Teemoittelussa nousi esille yhteyksiä eri ryhmien välillä. Esimerkiksi vahvuuksien ja onnistumisen kokemusten nimeämisessä oli selvä yhteys. Luonteenvahvuuksiaan nimenneillä oli yhteys myös positiivisiin ja monipuolisiin tulevaisuudensuunnitelmiin. Opettaja-oppilassuhteilla oli puolestaan yhteys koettuihin yläkoulukokemuksiin. Niillä nuorilla, joilla ei ollut koulussa sellaista aikuista, kenelle hän voisi puhua omista asioistaan, oli muutenkin negatiiviset yläkoulukokemukset. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että kouluissa tulisi olla enemmän akateemisten taitojen ulkopuolelle sijoittuvaa vahvuusopetusta, ja monipuolisia palautteenantomenetelmiä tulisi hyödyntää kaikessa koulutyössä. Tämän avulla nuorten hahmotus omista vahvuuksistaan ja onnistumisistaan koulussa voisi parantua, mikä vaikuttaisi koulussa viihtymiseen ja hyvinvointiin. Myös opettaja-oppilassuhteeseen panostaminen tukee nuorten hyvinvointia. Lisäksi koulutehtävien vaatimustaso tulisi säätää jokaiselle nuorelle sopivaksi, jotta tehtävien tekeminen tuntuisi mielekkäältä ja tukisi nuoren oppimista.The aim of this study was to examine what is relevant to education regarding adolescents' experiences in relation to mental health protective and risk factors, and how their speech reflects their future plans. This study examined factors that are related to well-being and mental health, which were adolescents' strengths, successes in school, experiences and atmosphere in upper comprehensive school, friendships, teacher-student relationships, and future plans. This study was conducted in collaboration with This life of mine -project. The study is qualitative and its data was collected from two schools in the Uusimaa region through free-form questionnaires (n=16) and thematic interviews (n=4) in 2019. Adolescents' in this study consisted of 8th and 9th grade students who have earlier participated in the This life of mine -workshops. Thematic design was used as the method of data analysis. The results indicated that there were many protective and risk factors of mental health in adolescents' experiences. Protective factors included the presence of friends at school, ability to name one's own strengths and successes, positive school experiences and the presence of an adult at school that adolescent can discuss with. Mental health risk factors included lack of friends at school, stress, negative school experiences, for example due to poor teacher-student relationship or too easy school assignments, and the inability to name one's own strengths and successes. It is a sign of wellbeing for adolescents' to plan their future, and most of the people in this study were able to name some of their future plans. Although 65 % of the adolescents' in this study had many protective factors in their lives, it should be noted that up to 20 % had multiple risk factors in their experiences, and 15 % had something in between. Also links between different themegroups emerged. For example, there was a clear connection between naming one's own strengths and experiences of success. Those who named their own strengths were also linked to positive and diverse plans for their future. Teacher-student relationships also had a connection with the positivity of the school experiences. Those adolescents' who did not have a close adult in school also had negative school experiences. As a conclusion there should be more strength-teaching in schools, and versatile feedback methods should be used in all school work. This would help adolescents' in the process of noticing and naming own strengths and successes at school, which would have a impact on the school experiences and well-being. Investing in teacher-student relationships also supports the well-being of students. In addition, the level of school assignments should be adjusted to the needs of each student so that the assignments would support the adolescents’ learning.
Subject: hyvinvointi
mielenterveyden suojaavat ja riskitekijät
nuoret
koulu


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Greus_Eerika_Pro_gradu_2020.pdf 1.402Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record