Yhteisöllistä oppimista ja jaksamista tukevan koulun kehittämisen anatomia

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5995-3
Title: Yhteisöllistä oppimista ja jaksamista tukevan koulun kehittämisen anatomia
Author: Tikkanen, Lotta
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Doctoral Programme in Psychology, Learning and Communication
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020-04-24
Belongs to series: Kasvatustieteellisiä tutkimuksia/Helsinki Studies in Education - URN:ISSN:2489–2297
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5995-3
http://hdl.handle.net/10138/313704
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: The aim of this doctoral dissertation was to gain a better understanding of the mechanisms regulating collective learning and burdening in school-development work. To reach this goal, the reform stakeholders’ perceptions of collective learning, burdening, and regulators of the reform, as well as reform implementation strategy and proactive strategies were explored. The participants were comprised of three stakeholder groups, who were responsible for school development at different levels of the educational system: 1) the administrative level (officials of the Finnish National Agency for Education), 2) the district level (members of the working groups responsible for the curriculum reform at the district level), and 3) the school level (school principals). In this dissertation, a mixed methods approach was adopted. Officials of the Finnish National Agency for Education (N = 23) were interviewed and they completed a survey. District-level stakeholders (N = 550) and school principals (N = 420) completed the surveys. The results indicated that administrative-level stakeholders identified reform regulators at every level of the educational system. The regulators varied in terms of type (i.e. structures and resources, collective, and individual factors) and function (i.e. hindering and promoting factors). The type and function of the regulators varied according to the level in which the regulators were identified. The results showed that administrative and district level stakeholders perceived that the school reform strategy supported the basic ideas of the top-down–bottom-up implementation approach, i.e. change management and knowledge sharing. The levels of burdening, in terms of reform-related stress and burnout symptoms, were moderate, among district and school level stakeholders. In addition, they actively utilised proactive strategies to regulate the burdening. However, the variation between the individuals in both experienced burdening and the use of proactive strategies was quite high. The results showed that the top-down–bottom-up reform implementation strategy was related to perceived school impact in terms of enhancing the opportunities for collective, cumulative learning in school reform work. At the same time, knowledge sharing was related to lower levels of reform-related stress and increased use of proactive strategies. Accordingly, the utilisation of proactive strategies was related to lower levels of reform-related stress and higher levels of perceived school impact. This doctoral dissertation contributes to the literature on school development by a) shedding light on how learning and wellbeing are related to each other in school reform, b) providing new insights on how reform implementation strategy can simultaneously enhance collective learning and buffer burdening, c) utilising mixed methods and a systemic approach in exploring a large-scale school reform, d) providing deeper understanding on the anatomy of educational practitioners’ burdening by combining variable- and person-centred approaches. Keywords: burdening, burnout, curriculum reform, proactive strategies, reform implementation strategy, school development, work stressTämän väitöstutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää oppimista ja jaksamista tukevan koulun kehittämisen anatomiaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti kehittämistyön säätelijöitä sekä vastavuoroisen koulun kehittämisen strategian ja proaktiivisten kuormittavuuden säätelystrategioiden merkitystä oppimista ja jaksamista tukevassa koulun kehittämisessä. Oppimista ja kuormittumista tarkasteltiin peruskoulujärjestelmän eri tasoilla koulun kehittämistä johtavien toimijoiden, eli kouluhallinnon virkamiesten, paikallisesta opetussuunnitelmatyöstä vastaavien toimijoiden ja koulutason johtajien, kokemana. Väitöstutkimuksessa hyödynnettiin monimenetelmällistä tutkimusotetta. Kouluhallinnon virkamiehiltä (N = 23) kerättiin kyselyaineisto ja heitä haastateltiin. Paikallisesta opetussuunnitelmatyöstä vastaavilta toimijoilta (N = 550) ja koulutason johtajilta (N = 420) kerättiin kyselyaineisto. Tulokset osoittivat, että kouluhallinnon virkamiehet tunnistivat koulun kehittämisen säätelijöitä kaikilla peruskoulujärjestelmän tasoilla. He tunnistivat keskenään erityyppisiä säätelijöitä: rakenteita ja resursseja sekä yhteisöllisiä ja yksilöllisiä tekijöitä. Säätelijöiden tyyppi ja jakautuminen edistäviin ja estäviin tekijöihin vaihtelivat sen mukaan, millä tasolla virkamiehet arvioivat niiden vaikuttavan. Koulun kehittämistä johtavat toimijat hallinto- ja paikallistasolla pitivät kehittämisen strategiaa vastavuoroisena, eli he kokivat yhteisen tiedonrakentelun ja muutoksen johtamisen käytännöt onnistuneiksi. Kehittämistyössä kuormittuminen näyttäytyi paikallis- ja koulutasoilla keskimäärin kohtuullisena ja toimijat hyödynsivät runsaasti proaktiivisia strategioita kehittämisen kuormittavuuden säätelyyn. Yksilöiden välillä oli kuitenkin paljon vaihtelua. Vastavuoroinen kehittämisen strategia oli yhteydessä muutoksen koettuun vaikuttavuuteen yhteisöllisen oppimisen mahdollistamisen suunnassa. Yhteinen tiedonrakentelu oli yhteydessä myös proaktiivisten säätelystrategioiden hyödyntämiseen ja vähäisempään kuormittumiseen. Proaktiiviset strategiat näyttivät puskuroivan kuormittumista ja edistävän kehittämisen koettua vaikuttavuutta. Väitöstutkimus edistää koulun kehittämisen kirjallisuutta a) rakentamalla ymmärrystä oppimisen ja kuormittumisen välisestä suhteesta koulu-uudistuksessa, b) tarjoamalla tutkimustietoa siitä, millaisella koulun kehittämisen strategialla voidaan edistää oppimista ja puskuroida kuormittumista koulu-uudistuksissa sekä c) hyödyntämällä laaja-alaisen koulu-uudistuksen tarkastelussa monimenetelmällistä ja systeemistä lähestymistapaa ja d) syventämällä ymmärrystä opetusalan ammattilaisten kuormittumisen rakentumisesta yhdistämällä muuttuja- ja yksilökeskeisiä lähestymistapoja. Avainsanat: jaksaminen, koulun kehittäminen, koulun kehittämisen strategia, koulu-uudistus, kuormittuminen, opetussuunnitelmauudistus, proaktiiviset kuormittavuuden säätelystrategiat, työstressi, työuupumus
Subject: kasvatustiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Yhteisöl.pdf 1.082Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record