Maatilan talousjohtamisen tukeminen neuvonnan keinoin

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202004081767
Title: Maatilan talousjohtamisen tukeminen neuvonnan keinoin
Author: Tanskanen-Niemi, Saana
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202004081767
http://hdl.handle.net/10138/314025
Thesis level: master's thesis
Degree program: Maatalous-, ympäristö- ja luonnonvaraekonomian maisteriohjelma
Master's Programme in Agricultural, Environmental and Rescource Economics
Magisterprogrammet i lantbruks-, miljö- och naturresursekonomi
Specialisation: Maatalousekonomia
Agricultural economics
Lantbruksekonomi
Abstract: Tutkimuksen tarkoituksena oli selventää ja kuvata tämänhetkistä maatilan talousjohtamisen neuvonnan neuvontaprosessia ja käytännön tekemistä. Tavoitteena oli selvittää, mitkä ovat maatilan talousjohtamisen neuvonnan ongelmakohdat. Lisäksi tavoitteena oli löytää uusia, hyviä toimintamalleja ja tapoja, joilla neuvojat voivat parantaa talousjohtamisen neuvontapalveluja ja omaa osaamistaan. Näin neuvonta pystyy vastaamaan paremmin maatilojen tulevaisuuden tarpeisiin. Tutkimusongelma voidaan esittää myös kysymysmuodossa seuraavilla kysymyksillä: mitkä ovat maatilan talousjohtamisen neuvonnan ongelmakohdat ja miten neuvoja voi tulevaisuudessa paremmin tukea maatiloja talousjohtamisessa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin haastattelua ja haastattelutyyppinä teemahaastattelua. Teemahaastattelun kysymykset ja väittämät oli etukäteen laadittu. Haastattelun neljä eri teemaa olivat johtaminen, käytännöt ja työkalut, neuvonnan rooli ja tulevaisuuden kuvat. Tutkimus tehtiin haastattelemalla ProAgrian talouden- ja johtamisen asiantuntijoita eri ProAgria-keskuksista. Haastatteluun valittiin kuusi asiantuntijaa, jotka tekevät työkseen talouden- ja johtamisen neuvontapalveluita. Haastattelu toteutettiin ryhmähaastatteluna, jossa yksi haastateltavista toimi puheenjohtajana ja vei keskustelua eteenpäin etukäteen laaditun kysymys/väittämälistan pohjalta. Ryhmähaastattelu myös nauhoitettiin videolle, jota tutkija pystyi myöhemmin hyödyntämään litteroidessaan aineistoa. Tuloksia tarkasteltiin tarkemmin kahdesta eri näkökulmasta: talousjohtamisen neuvonnan ongelmakohdat sekä maatilan talousjohtamisen tukeminen neuvonnan avulla tulevaisuudessa. Tarkemmassa tarkastelussa hyödynnettiin samoja teemoja kuin ryhmähaastattelussa eli johtaminen, käytännöt ja työkalut, neuvonnan rooli sekä tulevaisuuden kuvat. Tutkimuksessa kävi ilmi, että maatilan talousjohtamisen neuvonta on hyvin haasteellista, koska kaikki asiakkaat eivät ymmärrä talousjohtamista kokonaisuutena vaan pelkästään lukujen ja laskelmien pyörittelynä. Osa asiakkaista ei myöskään tiedosta tarvitsevansa tukea yrityksensä talousjohtamiseen tai heillä ei ole käsitystä, mitä he omalta yritystoiminnaltaan haluavat. Tästä syystä, varsinkin asiakkaiden näkökulmasta, talousjohtamisen neuvonta painottuu usein laskelmien, kuten taloussuunnitelman tai maksuvalmiuslaskelman, konkreettiseen työstämiseen esimerkiksi investoinnin tai sukupolvenvaihdoksen varalle. Neuvonnan näkökulmasta isoimpana haasteena on, että talousjohtamisen neuvontaa tehdään edelleen hyvin monella eri tavalla ja usein yksin. Laskelmien avaamiseen ja analysointiin sekä eri vaihtoehtojen punnitsemiseen käytetty aika vaihtelee paljon neuvojittain. Osa neuvojista ei myöskään välttämättä kysy mielipidettä muilta asiantuntijoilta, kuten kotieläintuotannon tai peltoviljelyn asiantuntijoilta. Käytäntö on kuitenkin pikkuhiljaa muuttumassa ja varsinkin innovatiiviset ja ”uuden sukupolven” talousasiantuntijat hyödyntävät talousjohtamisen neuvontaa tehdessä myös muita asiantuntijoita. He myös näkevät talousjohtamisen neuvonnan laajempana kokonaisuutena, johon kuuluvat kaikki kolme talousjohtamisen eri tasoa: strateginen, taktinen ja operatiivinen taso. Neuvonnan käytännöissä myös pyritään yhä enemmän tiimityöskentelyyn. Yksi iso haaste tällä hetkellä on, että talousjohtamisen neuvonnassa tarvittava tieto on hajallaan monessa eri järjestelmässä ja ohjelmassa, jolloin tietojen kasaamiseen menee paljon aikaa. Lisäksi tiedonmäärä on valtava, jolloin relevantin tiedon saanti ja löytäminen on olleesta. Vaarana on, että analysoinnille ja päätelmien avaamiselle jää vähemmän aikaa. Lisäksi talousneuvojat, varsinkin hyvät talousneuvojat, ovat tällä ylityöllistettyjä kovan kysynnän vuoksi. Neuvonnalta vaaditaan myös todella hyviä sosiaalisia taitoja ja ulosantia, jotta asiakaskokemus on onnistunut ja asiakas saadaan ”hoksaamaan” kehittämisenkohteet. Esitetyt asiat on osattava tuoda esille siten, että asiakas sen ymmärtää oikein ja vielä sisäistää selitetyn asian. On myös hyvin asiakaskohtainen asia, miten syvällistä talousjohtamisen neuvontaa voidaan edes tehdä. Neuvonnan tehtävänä onkin tukea ja auttaa asiakasta eteenpäin, mutta vastuun lopullisesta kehittymisestä ja päätöksistä on kuitenkin aina asiakkaalla eli maatalousyrittäjillä. Myös uudet alalle tulevat neuvojat olisi pysyttävä perehdyttämään hyvin, jotta tietotaito siirtyisi eteenpäin. Perehdyttämisen taso kuitenkin vaihtelee paljon. Talousneuvonnan rinnalle on yhä konkreettisemmin otettava käyttöön myös johtamisen eri oppeja. Lisäksi neuvonta työtä tulisikin tehdä vielä enemmän tiimitoimintana asiakkaan ympärillä. Tiimissä tulisi olla usean eri osa-alueen neuvojia (esim. talous, kasvinviljely, kotieläintuotanto, johtaminen), jotta asiakkaan tilannetta pystyttäisiin tarkastelemaan kokonaisuutena. Tämä voisi vähentää myös työkuormaa ja laajentaisi katsontakantaa Maatilan talousjohtamisen neuvonta tulevaisuudessa on todennäköisesti hyvin erilaista kuin tänä päivänä. Tavoitteena on, että tietojen hausta ja koonnista eli ”näpyttelystä” päästäisiin yhä laajemmin analysointiin. Lisäksi talousjohtamisen neuvontaa tulisikin tehdä läpi maatilayrityksen elinkaaren: ennen sukupolvenvaihdosta aina yrityksen elinkaaren loppupäähän saakka. On hyvin tärkeää, että sekä neuvonnalle että asiakkaille talousjohtamisen eri tasoja ja oppeja selkeytetään ja konkretisoidaan. Digitalisaation avulla ”näpyttelystä” päästään yhä paremmin tietojen analysointiin ja reaaliaikaiseen seurantaan. Lisäksi neuvonnan tehtävänä voisi olla jatkossakin tiettyjen teknisten toimenpiteiden tekeminen maatalousyrittäjien puolesta, kuten esimerkiksi investointilaskelmien tekeminen. Neuvonnan rooli tullee muuttumaan enemmän konsultoivaan suuntaan, jopa manageroinniksi saakka. Lisäksi neuvontatyö kansainvälistyy ja yhteistyötä eri organisaatioiden välillä tehdään yhä laajemmin.
Subject: maatilan talousjohtaminen
talousjohtaminen
neuvonta


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Tanskanen-Niemi_Saana_Pro_Gradu_2020.pdf 923.5Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record