Työhyvinvointi varhaiskasvatuksessa : työn vaatimukset ja voimavarat

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202004081743
Title: Työhyvinvointi varhaiskasvatuksessa : työn vaatimukset ja voimavarat
Author: Wires, Susanna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202004081743
http://hdl.handle.net/10138/314054
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tiivistelmä - Referat - Abstract Tutkimuksen tavoitteena on selvittää eteläsuomalaisen kunnan varhaiskasvatuksen työntekijöiden työhyvinvoinnin tilaa kunnassa toteutetun työhyvinvointihankkeen seuranta-aikana sekä mahdollisia eroja työhyvinvoinnin kokemisessa ammattiryhmien välillä. Tavoitteena on myös tarkastella työn vaatimuksia ja voimavaroja varhaiskasvatuksessa, niiden yhteyttä työhyvinvointiin sekä mahdollisia eroja ammattiryhmien välillä työn vaatimusten ja voimavarojen kokemisessa. Työhyvinvointia tarkastellaan työn vaatimukset ja voimavarat -malliin perustuen varhaiskasvatustyön näkökulmasta. Varhaiskasvatustyöhön on viime vuosina kohdistunut erilaisia muutospaineita. Vaikka tutkimuksissa työntekijöiden työhyvinvointi on näyttäytynyt pääosin hyvänä, myös työssä jaksamisen vähenemistä on havaittu. Työhyvinvointi vaikuttaa myös lapsiryhmässä toteutetun pedagogikaan laatuun, jonka vuoksi sen tukeminen on tärkeää. Tutkimuksen aineisto kerättiin kunnan työhyvinvointihankkeen yhteydessä sähköisellä kyselylomakkeella vuosina 2018 (N = 219) ja 2019 (N = 228) kunnallisen varhaiskasvatuksen työntekijöiltä. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin SPSS-ohjelmalla. Tutkimustuloksista selvisi, että varhaiskasvatuksen työntekijät kokivat työhyvinvointinsa hyväksi, eikä ammattiryhmien välillä ollut tilastollisesti merkitsevää eroa työhyvinvoinnin kokemisessa. Työhyvinvointi säilyi hyvänä työhyvinvointihankkeen aikana, eikä siinä tapahtunut tilastollisesti merkitsevää muutosta. Tuloksissa varhaiskasvatuksen työntekijöiden voimavaroiksi osoittautui kannustava työilmapiiri ja selkeät toimintamallit, esimiehen tuki ja kaikkia arvostava työyhteisö, rakentava vuorovaikutus, vastuiden ja voimavarojen tasapaino, vaikutusmahdollisuudet ja osaamisen hyödyntäminen sekä työterveyden ja -turvallisuuden tukeminen. Kaikki tutkimuksessa löytyneet työn voimavarat olivat positiivisesti yhteydessä työhyvinvointiin. Ammattiryhmien välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero omien vaikutusmahdollisuuksien ja oman osaamisen hyödyntämisen kokemisessa omassa työssä. Varhaiskasvatuksen erityisopettajat ja opettajat kokivat enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä ja hyödyntää omaa osaamistaan kuin varhaiskasvatuksen hoito-, kasvatus- ja avustava henkilöstö. Kokonaisuudessaan varhaiskasvatuksen työntekijöiden työhyvinvoinnin tila ja työn voimavarat näyttäytyvät siis pääosin hyvinä ja riittävinä.The aim of this study is to find out the state of the work engagement in a Southern Finland municipality during a work engagement project carried out in the municipal early childhood education and if there is disparity between occupational groups. The aim is also to find out the job demands and resources in early childhood education and whether there is a connection between them and work engagement and if there is a disparity between occupational groups in experiencing job demands and resources. The work engagement is observed based on job demands and resources model at the perspective of early childhood education. In last few years there have been different kinds of pressures of change in the field of early childhood education. Although studies show the work engagement of early childhood educators is mainly good there have also been signs of lacking well-being. The work engagement also affects the quality of the pedagogy implemented with the children which makes it important to enhance it. The data of this study was collected in a work engagement project carried out by the municipality with an electronic questionnaire in 2018 (N = 219) and 2019 (N = 228) from the employees of municipal early childhood education. The data was analysed quantitatively using SPSS. The results show that the state of the work engagement of employees of early childhood education was good and there was no disparity between occupational groups and there were no statistically significant changes in it during the follow up time of the work engagement project. The results also show that the job resources in early childhood education were encouraged work atmosphere and clear ways of action, the superior's support and appreciative work community, constructive interaction, balance between responsibilities and resources, possibilities on influencing ones work and utilising ones expertise as well as supporting occupational health and industrial safety. All the job resources were positively correlated with the work engagement. There was statistically significant difference between the occupational groups regards of experiencing possibilities on influencing ones work and utilising one’s expertise in one’s work. The special early education teachers and teachers experienced more possibilities to influence their work and utilise their expertise than day care workers and assisting staff. So, the work engagement of employees of early childhood education and the experienced job resources seems to be mainly good and sufficient.
Subject: varhaiskasvatus
työhyvinvointi
työn vaatimukset ja voimavarat
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Wires_Susanna_Pro_gradu_2020.pdf 1.581Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record