Positiivinen elämänasenne aikuisuudessa : syntymäaikaisten riskitekijöiden, lapsuuden kognitiivisen kapasiteetin ja nuoruuden ongelmallisen käyttäytymisen yhteys

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Medicine en
dc.contributor Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten sv
dc.contributor.author Peltonen, Jonna
dc.date.issued 2020
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-202004081790
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/314076
dc.description.abstract Tavoitteet Positiivisen elämänasenteen tiedetään olevan positiivisessa yhteydessä fyysiseen terveyteen ja pitkäikäisyyteen, ja positiiviset tunteet ovat tärkeitä hyvinvoinnille ja optimaaliselle toimintakyvylle. Kuitenkin vain vähän tiedetään siitä, kuinka varhaiset lapsuuden ja nuoruuden tekijät ovat yhteydessä positiivisen elämänasenteeseen aikuisuudessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ovatko syntymäaikaiset riskitekijät, lapsuuden kognitiivinen kapasiteetti ja nuoruuden ongelmallinen käyttäytyminen yhteydessä positiiviseen elämänasenteeseen aikuisuudessa 40 vuoden iässä. Menetelmät Alkuperäinen tutkimusjoukko koostui vuosina 1971–1974 Helsingin Kätilöopistolla syntyneistä lapsista, joilla oli syntymäaikaisia riskitekijöitä sekä verrokeista, joilla ei ollut syntymäaikaisia riskitekijöitä. Tämän tutkimuksen otos koostui 226 henkilöstä, joista 180 kuului syntymäaikaisten riskitekijöiden ryhmään ja 46 kontrolliryhmään. Syntymäaikaisia riskitekijöitä tarkasteltiin ensisijaisen syntymäaikaisen riskiryhmän kautta, joita olivat: hyperbilirubinemia, matalat Apgar pisteet, matala syntymäpaino ja muut riskitekijät -ryhmä. Muut riskitekijät -ryhmään oli yhdistetty syntymäaikaisista riskitekijöistä äidin diabetes, hypoglykemia, neurologiset oireet ja hengitysvaikeudet. Lapsuuden kognitiivista kokonaiskapasiteettia tarkasteltiin yhdeksän vuoden iässä ja nuoruuden ongelmallista käyttäytymistä eksternalisoivan ja internalisoivan käyttäytymisen kautta 16 vuoden iässä vanhemman ja nuoren itsensä arvioimana. Positiivista elämänasennetta tarkasteltiin menestymisen, kiitollisuuden, uteliaisuuden ja elämäntyytyväisyyden kautta. Tulokset ja johtopäätökset Tässä tutkimuksessa muut syntymäaikaiset riskitekijät -ryhmä sekä matala syntymäpaino selittivät kiitollisuutta. Lapsuuden kognitiivinen kapasiteetti selitti positiivisesti menestymistä ja elämäntyytyväisyyttä, mutta yhteys selittyi omalla koulutusasteella. Nuoruuden ongelmallisesta käyttäytymisestä etenkin internalisoiva käyttäytyminen selitti menestymistä, kiitollisuutta ja elämäntyytyväisyyttä. Tutkimuksessa tarkastelun kohteena olleet muuttujat selittivät positiivista elämänasennetta aikuisuudessa menestymisen osalta 13 %, kiitollisuuden osalta 17 % ja elämäntyytyväisyyden osalta 10 %, mutta uteliaisuuden osalta havaittu 2 % selitysosuus ei ollut tilastollisesti merkitsevä. fi
dc.description.abstract Objectives Positive life attitude is known to be positively correlated with physical health and longevity, and positive emotions are important to wellbeing and optimal functioning. However, only little is known how early factors in childhood and youth are associated to positive life attitude in adulthood. The aim of this study was to study whether perinatal risk factors, cognitive capacity in childhood and problem behavior in youth are associated with positive life attitude in adulthood at the age of 40. Methods The original subject group consisted of children born between 1971–1974 at Kätilöopisto hospital in Helsinki with perinatal risk factors and control subjects with no perinatal risk factors. The data of present study consisted of 226 subjects from which 180 had perinatal risk factors and 46 subjects was in the control group. Positive life attitude was studied via thriving, gratitude, curiosity and life satisfaction. Perinatal risk factors were studied via primary perinatal risk factor that were: hyperbilirubinemia, low Apgar scores, low birth weight and other risk factor group. The other risk factor group was included maternal diabetes, hypoglycemia, neurological symptoms and respiratory problems. Cognitive capacity in childhood was studied in the age of nine, and externalizing and internalizing problem behavior in the age of 16 via ratings of parents and youth. Results and conclusions In this study the other perinatal risk factor group and low birthweight were negatively explaining gratitude. Childhood cognitive capacity was positively explaining thriving and satisfaction with life but were explained by own educational level. Especially internalizing behavior of problem behavior in youth was negatively explaining thriving, gratitude and life satisfaction. The variables in this study were explaining 13 % of thriving, 17 % of gratitude, 10 % of life satisfaction, but the 2 % explained proportion of curiosity was statistically insignificant. en
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject positiivinen elämänasenne
dc.subject menestyminen
dc.subject kiitollisuus
dc.subject uteliaisuus
dc.subject elämäntyytyväisyys
dc.subject syntymäaikaiset riskitekijät
dc.subject kognitiivinen kapasiteetti
dc.subject ongelmallinen käyttäytyminen
dc.title Positiivinen elämänasenne aikuisuudessa : syntymäaikaisten riskitekijöiden, lapsuuden kognitiivisen kapasiteetin ja nuoruuden ongelmallisen käyttäytymisen yhteys fi
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-202004081790

Files in this item

Files Size Format View
Peltonen_Jonna_Pro_gradu_2020.pdf 504.7Kb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record