Tiedon ja asiantuntijuuden rakentuminen ryhmäimitaatiopelissä : keskustelunanalyyttinen katsaus sukupuolta koskeviin episteemisiin neuvotteluihin

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202004201840
Title: Tiedon ja asiantuntijuuden rakentuminen ryhmäimitaatiopelissä : keskustelunanalyyttinen katsaus sukupuolta koskeviin episteemisiin neuvotteluihin
Author: Heino, Anna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research (2010-2017)
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202004201840
http://hdl.handle.net/10138/314344
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tutkielma käsittelee tiedon ja asiantuntijuuden rakentumista sukupuoliaiheisessa ryhmäimitaatiopelissä. Sen teoreettisessa pohjassa yhdistyvät etnometodologis-keskustelunanalyyttinen näkemys sosiaalisia ryhmiä koskevien tiedon ja asiantuntijuuden tilannesidonnaisesta rakentumisesta sekä imitaatiopelin tieteentutkimuksen alalle asettuva teoriaperinne. Tutkielmassa haetaan vastauksia siihen, miten sukupuolta koskevaa tietoa ja asiantuntemusta rakennetaan imitaatiopelissä aktiivisten neuvotteluiden myötä, ja mitä tämä prosessi kertoo sukupuolesta sosiaalisena ryhmänä sekä imitaatiopelistä episteemisyyttä taustoittavana vuorovaikutuskontekstina. Tutkielma avaa siten myös imitaatiopelin tulosten taustalle jäävää mustaa laatikkoa. Etnometodologis-keskustelunanalyyttisesta näkökulmasta sosiaalisen maailman voidaan katsoa rakentuvan jaetun tiedon varaan. Ryhmäkategorioihin liitetään niille ominaista tietoa ja sen mukaisia odotuksia. Ne toimivat resursseina, joita voidaan vahvistaa, muovata tai hylätä joustavasti tilanteesta riippuen. Henkilökohtaista kokemusta ei välttämättä tulkita tiedoksi, sillä episteemisen pääsyn ohella myös henkilöön liitetty ryhmäkategoria ja episteeminen status vaikuttavat hänen oikeuteensa ja toisaalta velvollisuuteensa ilmaista tietämystä kussakin tilanteessa. Tieto on siten sekä neuvottelunvaraista että normatiivisesti säädeltyä. Asiantuntijuus edellyttää tiedon teknisen oikeellisuuden ohella sen yhteisöllistä relevanssia. Imitaatiopeli on tietokonevälitteinen peli, jossa osallistujat toimivat kolmessa roolissa: tuomari, ei-teeskentelijä ja teeskentelijä. Tuomarin tehtävänä on esittää kysymyksiä ja selvittää, kumpi vastaajista kuuluu hänen kanssaan samaan sosiaaliseen ryhmään. Tutkijan teoreettisesta viitekehyksestä riippuen imitaatiopelin voidaan katsoa tuottavan tietoa A) kahden sosiaalisen ryhmän keskinäisen diskursiivisen sosialisaation asteesta tai B) sosiaalisen ryhmän kyvystä aktivoida ryhmäidentiteettiään ja tuottaa menestyksekkäästi eroja suhteessa toiseen sosiaaliseen ryhmään. Näkökulmia yhdistää vuorovaikutteisen asiantuntemuksen käsite, jolla tarkoitetaan syvää diskursiivista ymmärrystä kohderyhmän alueelta, omaksuttuna joko puhtaan vuorovaikutteisesti tai omakohtaisen kokemuksen myötä. Tutkielmassa omaksutun etnometodologis-keskustelunanalyyttisen näkökulman mukaan vuorovaikutteinen asiantuntemus on parasiittista kohderyhmän jakamalle yhteiselle käytäntöpohjalle, jota ei tule ottaa annettuna. Tutkimuksen kiintopisteeksi tulee siten ottaa sosiaalisten ryhmien jäsenten oma kokemus ryhmäidentiteettinsä kontekstisidonnaisesta merkityksestä tai merkityksettömyydestä ja siirtää tarkastelu siihen, aktivoituvatko ryhmän sisäiset rajat käytännössä. Tutkielman aineistona hyödynnetään sukupuoliaiheisen ryhmäimitaatiopelin kirjallista aineistoa sekä videointeja. Ryhmäimitaatiopelissä jokaista roolia pelaa yhteistyössä kolmen hengen ryhmä, joten videoaineiston avulla voidaan tehdä keskustelunanalyyttista analyysia kahdella pelin tasolla: 1) pelaajaryhmien sisäisen episteemisyyden rakentuminen sekä 2) tuomareiden tekemät arvioinnit vastausten asiantuntevuudesta. Vastaajaryhmien päätöksentekoa tarkastellessa ei-teeskentelijäryhmien vaikeudet muodostaa yhtenäisiä vastauksia osoittavat, etteivät sukupuoleen liitetyt käytännöt ole sisäisesti yhdenmukaisia. Teeskentelijäryhmien vastaukset voivat perustua yleistiedon ja vuorovaikutteisen tietämyksen ohella myös omakohtaiseen kokemukseen. Vaikka episteemiset rajat näyttäytyvät joustavina, myös pelirooleihin liitetyt statusasemat vaikuttavat siihen, tuottaako kokemus oikeuden ilmaista tietämystä: ei-teeskentelijäryhmät voivat hyödyntää omakohtaisia kokemuksiaan sellaisinaan, kun taas teeskentelijäryhmät joutuvat pohtimaan vastaustensa uskottavuutta useammalla eri tasolla. Miesten ja naisten maailmoja koskeva tieto ei ole selvästi rajattua, joten pelissä kysytyt kysymykset perustuvat lähinnä oletukseen arkipäiväisiin kokemuksiin liitettyjen merkitysten eroavaisuuksista sosiaalisten ryhmien välillä. Kokemusperäisten tulkintojen vastaavuus ei ole aineiston perusteella kovinkaan tehokas arvioinnin perusta. Useimpia arviointeja määrittääkin tuomarin ja vastaajien tulkintakehysten yhteneväisyys, eli pelaajia yhdistävä tai erottava tapa liittää merkityksiä arkipäiväisiin kokemuksiin. Kokemusperäisen tiedon ohella sukupuolipelin punaisena lankana kulkee tietoisuus sukupuolta koskevasta yleistiedosta tai stereotypioista, joiden relevanssi suhteessa omiin kokemuksiin on yksilöllinen. Kolmantena ulottuvuutena on asiantuntijuuden yhteisöllinen hyväksyttävyys tai moraalisuus: koska teknisesti oikeaa tai väärää tietoa sukupuolesta on vaikea määritellä, tuomareiden voimakkaimmat arvioinnit perustuvat näkemykseen siitä, mitkä ovat hyväksyttäviä tapoja tulkita tietoa. Asiantuntijuuden moraalisen hyväksyttävyyden vaatimus rakentaa tilannekohtaisesti aktivoituvat rajat sille, miten sukupuolta voidaan perustellusti esittää. Vaikka sukupuoli näyttäytyy sisäisesti heterogeenisenä, mikä tahansa tulkinta ei ole yhtä relevantti. Tulokset tukevat näkemystä sukupuolta koskevan tiedon ja asiantuntemuksen relatiivisuudesta. Vastaajien omat tulkinnat tietävyydestään tai se, mihin tämä tietävyys perustuu, eivät ratkaise tuomarin tulkintaa vastausten asiantuntevuudesta. Stereotypia voidaan katsoa osoitukseksi aidosta asiantuntemuksesta, ja vastaavasti omakohtaiseen kokemukseen perustuva vastaus epäuskottavaksi. Sukupuoli näyttäytyy latenttina kategoriana varsinaisen sosiaalisen ryhmän sijasta. Toisaalta miesten ja naisten sosiaalisilla ryhmäkategorioilla on myös kyky aktivoitua etenkin silloin, kun niihin liitettyjä normeja rikotaan. Aineisto osoittaa, että sukupuolen merkitys osana henkilökohtaista identiteettiä voi olla tietyissä yhteyksissä täysin epärelevantti ja toisissa puolestaan aktiivinen resurssi, joka määrittää eroa meihin ja muihin. Vuorovaikutteisen asiantuntijuuden toteutumista ei siksi tule tulkita pelkästään imitaatiopelin kvantitatiivisten tulosten perusteella, sillä asiantuntijuuden käsite ei ole validi ilman kohderyhmää yhdistäviä käytäntöjä. Vuorovaikutteisen asiantuntemuksen uudelleenmäärittely sosiaalisen ryhmän sisäisen aktivoitumisen välineenä on linjassa tässä tutkielmassa esitellyn sukupuoliryhmäimitaatiopelin analyysin kanssa. Tästä näkökulmasta imitaatiopeli tarjoaa mielenkiintoisen tutkimuskohteen keskustelunanalyyttisesti suuntautuneelle tutkijalle.
Subject: imitaatiopeli
keskustelunanalyysi
episteemisyys
tieto
asiantuntijuus
vuorovaikutteinen asiantuntijuus
sukupuoli
Discipline: Sosiologia
Sociology
Sociologi


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Heino_Anna_Pro_gradu_2020.pdf 1.273Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record