Lapsi tukiperheessä. Eksistentiaalis-fenomenologinen tutkimus lasten kokemuksista.

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5616-89-7
Title: Lapsi tukiperheessä. Eksistentiaalis-fenomenologinen tutkimus lasten kokemuksista.
Author: Lehto-Lundén, Tiina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences
Doctoral Programme in Social Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020-06-06
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5616-89-7
http://hdl.handle.net/10138/314776
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: This study analyses children and their experiences of support family service. Support family service is goal-oriented and is one of the child welfare services provided to children and families in their challenging life situations. In support family service, the child of the supported family participates in the daily life of the support family and usually stays with the family one weekend a month. The study answers the question: What are the meanings that children give to support family service? The research is anchored in childhood research and emphasizes the child as an active, experiential, informed and empowered individual who appreciates his/her experiences as part of the formation of scientific knowledge. The methodological guideline of the study is existential phenomenology, which engages in a holistic concept of human beings. Phenomenology is considered a science of phenomena intended to go back to the “things themselves”. A holistic concept of humans takes into account the inividual as an embodied and mental actor, influenced by the individual’s life situation and the surrounding timeframe. Data was collected in various ways between 2015–2016 as a five-step process. Children shared their experiences through interviews, drawings, taking photographs and making videos. The children themselves played an active role in gathering the research material. The study gives voice to eleven children. At the time of the study, the children were between 3 and 15 years old. There were altogether 43 research meetings with children. The research analysis is carried out using the phenomenological method. Children’s experiences form a diverse picture of support family service. It is crystallized into a set of relationships, places, activities, material and travelling. This study summarizes children’s experiences of support family service into four general-level meanings: 1) relationship-based (relationship, encounters, and continuity), 2) contextual environment (physical home, spaces, and environments) 3) activities (concrete action and evnts) and 4) repetitive transitions (moving between home and support family). Children’s experiences show that effective and interactive relationships with adults in a support family are essential, but relationships with bonus siblings and pets also play an important role. The child may also develop an attachment relationship to the support family’s operational environment, in addition to the relationships they have with the support family itself. The common experiences of support family service are shared with all the children, but the whole is formed individually for each child. Research shows that the use of a variety of participatory methods in research meetings is beneficial because they can balance the power relations between adult and child. Research shows that the existential-phenomenological framework provides opportunities to use phenomenology as one of the background theories in social work research and while structuring practical social work. Keywords: Support family service, social work, child welfare, child’s experience, existential phenomenology, holistic concept of human.Väitöskirja analysoi lasten kokemuksia tukiperhetoiminnasta. Tukiperhetoiminta on tavoitteellista toimintaa ja yksi lastensuojelun palveluista, jota tarjotaan lapsille ja perheille haastaviin elämäntilanteisiin. Tukiperheessä käyvä lapsi osallistuu tuki- perheen arkeen ja yöpyy tukiperheen kotona. Tutkimuksessa vastataan kysymykseen: Millaiseksi tukiperhetoiminta merkityksellistyy lasten kokemuksissa? Tutkimus kiinnittyy osaksi lapsuuden tutkimusta ja korostaa lasta aktiivisena, kokemuksellisena ja tiedollisena toimijana, jolla on merkittävä rooli tieteellisen tiedon muodostumisessa. Teoreettisena viitekehyksenä on eksistentialistinen fenomenologia ja lasten yksilöllisyyden äärelle asettumista suuntaa holistinen ihmiskäsitys. Fenomenologiaa pidetään tieteenä ilmiöistä, jonka tarkoituksena on asettua “asioihin itseensä”. Holistisuus huomioi lapsen kehollisena ja mielellisenä toimijana, johon vaikuttavat sekä yksilön elämäntilanne että ympäröivä ajankuva. Monimuotoinen tutkimusaineisto on kerätty vuosina 2015–2016 viisivaiheisena prosessina. Aineisto sisältää lasten kokemuksia puhuttuina, piirrettyinä, elehdittyinä, valokuvattuina ja videoituina. Tutkimuksen informantteina on 11 lasta. Lapset ovat tutkimuksen teon aikana olleet 3–15-vuotiaita. Yhteensä tutkimustapaamisia lasten kanssa on ollut 43. Aineisto on analysoitu fenomenologisen kokemuksen tutkimuksen analyysin mukaisesti. Lasten kokemusten analyysi paljastaa monimuotoisen kuvan tukiperhetoiminnasta. Tukiperhetoiminta kiteytyy suhteista, paikoista, tekemisestä, materiasta ja kulkemisesta muodostuvaksi kokonaisuudeksi. Tutkimus osoittaa, että lasten kokemukset tukiperhetoiminnasta tiivistyvät neljäksi merkitystihentymäksi. Lapset kokevat tukiperhetoiminnan suhteena (suhteen luominen, kohtaaminen ja jatkumollisuus), toimintaympäristönä (fyysinen koti, tilat ja ympäristöt), toiminnallisuutena (konkreettinen tekeminen ja tapahtumat) ja toistuvina siirtyminä (kulkeminen kodin ja tukiperheen välillä). Toimivat ja vuorovaikutteiset suhteet tukiperheen aikuisiin ovat olennaisia. Merkittävässä roolissa ovat myös suhteet tukiperheessä oleviin bonussisaruksiin ja lemmikkeihin. Lapselle voi syntyä kiintymyssuhde tukiperheen toimintaympäristöön, siellä olevien ihmissuhteiden lisäksi. Yhteinen kokemus tukiperhetoiminnasta on lapsille jaettua, mutta kokonaisuus muodostuu jokaiselle lapselle yksilökohtaisesti. Tutkimus osoittaa, että moninaisten osallistavien menetelmien käyttö tutkimustapaamisissa on kannattavaa, koska niiden avulla voidaan tasoittaa valta-asetelmaa aikuisen ja lapsen välillä. Tutkimus todentaa sen, että eksistentiaalis-fenomenologinen viitekehys antaa mahdollisuuksia soveltaa fenomenologiaa yhtenä sosiaalityön tutkimuksen ajattelua avaavana taustateoriana ja käytännön sosiaalityön jäsentäjänä. Avainsanat: tukiperhetoiminta, sosiaalityö, lastensuojelu, lapsen kokemus, eksistentiaalinen fenomenologia, holistinen ihmiskäsitys
Subject: sosiaalityö
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
TiinaLehtoLundé ... us lasten kokemuksista.pdf 10.20Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record