In search of perinatal correlates of left-handedness

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6178-9
Title: In search of perinatal correlates of left-handedness
Author: Heikkilä, Kauko
Other contributor: Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta
Helsingfors universitet, medicinska fakulteten
University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute for Molecular Medicine Finland
Väestön terveyden tohtoriohjelma
Doktorandprogrammet i befolkningshälsan
Doctoral Program in Population Health
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020-08-21
Language: en
Belongs to series: URN:ISSN:2342-317X
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6178-9
http://hdl.handle.net/10138/314846
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: The known bias in human hand usage is fascinating, but the origins of handedness remain largely unknown, with about 10% of people being left-handed. Studies however point to early development in handedness formation. As a developmental approach, we asked whether perinatal covariates have an association with left-handedness. Such associations have been reported, although not without controversies: Prenatal ultrasound associated with increased proportion of left-handedness or twins having an increased proportion of left-handedness. Study I of the thesis addressed the ultrasound hypothesis. Studies II and III investigated twins and triplets with perinatal correlates other than ultrasound: twin status, birthweight, gestational age, Apgar scores, birth order and some others. Among triplets, we tested the motor control development of the left- vs right-handed. A dataset of singletons (N=4150) was used for showing that ultrasound was not associated with left-handedness. Twins (N=8786) and singletons (N=5892) were compared in study II. Based on earlier findings on very-low-birthweight singletons we expected birthweight to be a correlate. Many of our correlates were twin-specific (birthweight smaller than in singletons etc). Using them we tried to address risks of multiple births. Twins eventually were slightly more often left-handed than singletons in Study II, and the difference was explained by twin-specific correlates. After Study II we proceeded to investigate triplets in Study III. We had two datasets: Dutch (N=947 triplet individuals) and Japanese (N=1305 triplet individuals). These were used exclusively, without comparing to singletons and birthweight was used as continuous (in kg). The two triplet datasets consistently showed that left-handedness was associated with lower birthweight (Japanese OR = 0.50, 95% CI 0.31 to 0.78, p < 0.01; Dutch OR = 0.62, 95% CI 0.43 to 0.90, p = 0.01). The left-handed triplets showed delayed motoric development in comparison to the right-handed, with this delay being totally explained in models by the lower birthweight of the left-handed. Some handedness theories have tried to explain excess left-handedness by perinatal mechanisms so far unconfirmed. Future research of mechanisms will thus be challenging with the small associations found herein. The mystery of handedness formation mostly remains, but we could demonstrate an involvement of developmental factors in handedness formation.Ihmisen kätisyys on kiehtova asia, mutta sen syyt ovat suureksi osaksi edelleen hämärän peitossa. Tiedetään, että noin 10% ihmisistä on vasenkätisiä. Tutkimusten mukaan varhainen kehitys on yhteydessä kätisyyteen. Selvittääksemme kehityksen osuutta asiaan, tutkimme siis raskausaikana mitattujen suureiden yhteyttä vasenkätisyyteen. Joitain yhteyksiä on raportoitu, mutta ei kiistattomasti. On esitetty, että raskausajan ultraääniseurannalla olisi yhteys vasenkätisyyden lisääntymiseen ja että kaksosten vasenkätisyys olisi yleisempää. Väitöskirjan osatyö yksi tutki ultraäänen vaikutusta. Kaksi muuta osatyötä keskittyivät enemmän monisikiösynnytyksiin vertaamalla, onko mm kaksosuudella, syntymäpainolla, gestaatioiällä, Apgar- pisteillä, kaksosten syntymäjärjestyksellä jne. mitään yhteyttä kätisyyteen. Kolmosilla tutkimme lisäksi vauvan myöhempää motorista kehitystä (kävelemään oppiminen yms) vertaamalla vasen- ja oikeakätisiä. Osatyö yksi ei saanut yhteyttä ultraäänen ja vasenkätisyyden välille. Sen sijaan kaksosilla näytti olevan hieman enemmän vasenkätisiä ja tämän selittäisivät kaksosten raskaudenaikaiset tekijät kuten pienempi syntymäpaino ja huonommat Apgar- pisteet. Kolmosilla pienen syntymäpainon vaikutus tuli vielä selvemmin esiin. Tällöin siis pienempipainoisissa olisi enemmän vasenkätisiä, ja selittäjinä olisi tutkittujen mittareiden osoittamat yleiset raskaudenaikaiset rasitustekijät. Lisäksi vasenkätiset kolmoset oppivat motorisia taitoja keskimäärin hitaammin kuin oikeakätiset ja eron selittäisi pienempi keskimääräinen syntymäpaino. On myös olemassa kätisyysteorioita, joista osa yrittääkin selittää vasenkätisyyden lisääntymistä raskaudenaikaisilla haitallisilla tekijöillä. (Valtaosa vasenkätisyydestä ei yleisen käsityksen mukaan kuulu tällaisten haittavaikutusten seurauksiin). Vaikutusten mekanismeista ei olla yhtä mieltä, ja tuleva tutkimus ei näyttäisi olevan helppoa koska erot vasenkätisyyden yleisyydessä ovat niinkin pieniä kuin ne tässä tutkimuksessa olivat. Tämä tutkimus kuitenkin osoitti, että raskaudenaikaisella kehityksellä on yhteyttä vasenkätisyyden yleisyyteen.
Subject: väestöterveys
Rights: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Heikkilä DISS.pdf 898.8Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record