Rukiin vaikutukset maitorotuisten sonnien rehun syöntiin, kasvuun ja teurasominaisuuksiin

Abstract

Rukiin tuotanto ei ole perinteisesti yltänyt kattamaan sen kysyntää Suomessa. Kiinnostusta rukiin viljelyyn heikentää riski leipäviljaksi kelpaamattomista ruiseristä. Suomessa ei ole suositeltu rukiin käyttöä juurikaan kotieläinten ruokinnassa sen huonon maittavuuden sekä haitta-aineiden vuoksi. Rukiin käytöstä nautojen ruokinnassa on hyvin vähän tutkimustuloksia. Nykyiset ruista koskevat ruokintasuositukset perustuvat useita vuosikymmeniä vanhoihin tutkimustuloksiin. Ruislajikkeiden jalostus on kuitenkin muokannut viljojen ravitsemuksellisia arvoja, joten uutta tutkimustietoa uusista lajikkeista tarvitaan.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rukiin vaikutuksia maitorotuisten sonnien rehun syöntiin, kasvuun ja teurasominaisuuksiin. Hypoteesina oli, että ruista voidaan käyttää nykyisiä suosituksia enemmän kasvavien nautojen ruokinnassa.

Kokeen alussa 80 sonnia jaettiin neljään ryhmään. Koe kesti keskimäärin 232 vuorokautta. Koe-eläimiä ruokittiin seosrehulla, jonka väkirehuprosentti oli 50 %. Väkirehu sisälsi ruista 0, 15, 30 ja 45 % kuiva-aineesta. Väkirehu oli teollista täysrehua ja säilörehu oli laadultaan hyvää 1. sadon timoteinurmisäilörehua (D-arvo = 691 g/kg ka). Kokeen väkirehut vakioitiin energiasisällön mukaan. Koe-eläinten yksilöllistä syöntiä mitattiin, eläimiä punnittiin kokeen aikana ja ruhon laatua mitattiin ultraäänimittauksilla ja teurastuloksilla.

Koe-eläinten keskimääräinen kuiva-aineen syönti oli 10,9 kg/pv. Päiväkasvut olivat kokeen aikana keskimäärin 1537 g/pv. Teurasikä kokeessa oli keskimäärin 484 pv ja teuraspaino 354 kg. Teurasruhojen lihakkuus oli keskimäärin EUROP-luokituksen O-luokkaa ja rasvaisuus luokkaa 2. Kokeessa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa koe-eläinten rehun syönnissä tai rehun hyväksikäytössä. Rukiin ei havaittu vaikuttavan koe-eläinten kasvuun. Myöskään teurasiässä, teuraspainossa tai ruhon teuraslaadussa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa koeryhmien välillä.

Tulosten perusteella voidaan olettaa, että ruista voidaan käyttää nykyisiä suosituksia enemmän nautojen ruokinnassa. Lisää tutkimusta aiheesta kuitenkin tarvitaan. Tutkimuksessa käytettiin hyvälaatuista ruista, jossa ei ollut torajyvää tai sen aiheuttamia homemyrkkyjä. Ruis on kuitenkin hyvin altis torajyvälle, eikä torajyvän saastuttamaa ruista voida syöttää kotieläimille.