Tiineiden ja imettävien emakoiden runsaskuituinen rehu

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202005142143
Title: Tiineiden ja imettävien emakoiden runsaskuituinen rehu
Author: Virtanen, Venla
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Agricultural Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202005142143
http://hdl.handle.net/10138/314962
Thesis level: master's thesis
Discipline: Kotieläintiede
Animal Science
Husdjursvetenskap
Abstract: Emakoiden rehumäärää vähennetään lopputiineyden aikana, sillä emakoiden ei haluta olevan ylipainoisia porsiessaan. Ylipaino porsimisen aikana voi vaikeuttaa porsimista ja heikentää porsaiden selviytymistä. Rajoitettu ruokinta aiheuttaa emakoilla nälkää ja stressiä. Kuitupitoisella rehulla on todettu paljon positiivisia vaikutuksia emakon hyvinvointiin; se tarjoaa mahdollisuuden tyydyttää syöntikäyttäytymistä, pitää kylläisenä pidempään, edistää suoliston toimintaa ja vähentää stereotyyppistä käyttäytymistä. A-tuottajien ja Luonnonvarakeskuksen ruokintakokeessa verrattiin kahta erilaista liemiruokintadieettiä ja niiden vaikutuksia emakoiden rehunkulutukseen, painoon, selkäsilavaan, vieroituksen jälkeiseen tiineytykseen, ummetukseen sekä syntyneiden porsaiden määrään, painoihin ja kasvuun. Tutkimushypoteesimme oli, että kuitupitoista rehua syövien emakoiden suoli toimisi paremmin ja lisääntyneen maidontuotannon myötä porsaat kasvaisivat nopeammin. Koe-eläiminä oli 80 emakkoa, jotka jaettiin koe- ja kontrolliryhmiin pareittain. Pareista pyrittiin muodostamaan mahdollisimman samankaltaisia esimerkiksi kuntoluokaltaan ja porsimiskerraltaan. Emakkoparit sijoitettiin samalle porsitusosastolle, missä oli käytössä kaksinkertainen ruokintalinjasto, jolla liemirehut jaettiin. Koeryhmän ja kontrolliryhmän välisiä eroja analysoitiin SAS-ohjelmiston varianssianalyysillä Koerehussa kokonaiskuitumäärä oli kontrollirehua suurempi. Koerehussa oli raakakuitua 138g/kg ka kun kontrollitiivisteessä raakakuitua oli 94g/kg ka. NDF-kuidun osuus koerehussa 305 g/kg ka ja ADF-kuitua oli 124 g/kg ka. Kontrollirehussa NDF-kuitua oli 153g/kg ka ja ADF-kuitua 71 g/kg ka. Sekä liukoista-, että liukenematonta kuitua oli koerehussa enemmän kuin kontrollirehussa. Rehujen aminohappokoostumus ja energiapitoisuus eivät eronneet toisistaan. 75 emakon tulokset analysoitiin. Ruokintakokeessa ei saatu merkitseviä eroja käsittelyjen välillä. Kuitupitoista rehua syövät emakot eivät kärsineet enää ummetuksesta viiden päivän jälkeen porsimisesta, toisin kuin osa kontrolliryhmän emakoista. Molempien ryhmien emakot laihtuivat selvästi imetyksen aikana. Molempien ryhmien pahnueet olivat tasakokoisia ja kasvoivat tasaisesti. Tuloksissa oli runsaasti hajontaa ja aineiston määrä oli liian pieni erojen saamiseen. Mahdollisesti rehuissa ei ollut niin suuria eroja, että tilastollisesti merkitseviä eroja analysoiduista muuttujista olisi saatu. Suuremmalla aineistolla ja suuremmin toisistaan poikkeavilla rehuilla eroavaisuuksia olisi mahdollisesti saatu enemmän.The feeding of sows is restricted during late gestation that they would not be overweight when they are farrowing. Overweight of sows during farrowing can be fatal to piglets and make farrowing more difficult. Restricted feeding causes hunger and stress to sows. High-fiber feed has many positive effects. High-fiber feed offers an opportunity to chew, promotes bowel functions, keeps sows full longer and reduce stereotypical behaviour. Luonnonvarakeskus and A-Tuottajat organised feeding-experiment where the effect of two diets with different fibre content were compared on production resultst. It was studied how the diets effected on production results like sows feeding amounts, weights, constipations and the number and weights of born piglets. Our hyphotesis was that sows who ate high-fiber feed would eat more, their bowel would work better and their piglets would grow more. There were 80 sows who were divided into two groups in pairs. The pairs were as similar as possible. The pairs were placed in the farrowing ward. Group differences were analysed by analysis of variance with SAS. The test feed contained more fiber than the control feed. The test feed had crude fiber 138g/kg DM when the control feed had crude fiber 94g/kg DM. The test feed had NDF-fiber 305g/kg DM and ADF-fiber 124g/kg DM. The control feed had NDF-fiber 153g/kg DM and ADF-fiber 71g/kg DM. The test feed had more both soluble and insoluble fiber than the control feed. The amino acid composition and energy content did not differ between feeds. The results of 75 sows were analysed. No significant differences were found between treatments in the feeding test. The test group who ate the high-fiber diet did not have constipation after 5 days of farrowing unlike some of the control group sows. All the sows lost significantly weight during lactation. Piglets in both groups were even size ang grew steady. There was a great deal of dispersion in the results and the amount of data was too small to find differences. It is possible that differences between diets were too small. It is possible that larger data and more divergent feeds could have led to large differences.
Subject: Emakko
kuitu
tiineys
imetys
ruokinta


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Virtanen_Venla_Pro_gradu_2020.pdf 606.6Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record