Meta-analyysi nurmipalkokasvisäilörehun vaikutuksista lypsylehmien maitotuotokseen ja typpipäästöihin

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202005142131
Title: Meta-analyysi nurmipalkokasvisäilörehun vaikutuksista lypsylehmien maitotuotokseen ja typpipäästöihin
Author: Ruuskanen, Hanna-Kaisa
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202005142131
http://hdl.handle.net/10138/314970
Thesis level: master's thesis
Degree program: Maataloustieteiden maisteriohjelma
Master's Programme in Agricultural Sciences
Magisterprogrammet i lantbruksvetenskaper
Specialisation: Kotieläintiede
Animal Science
Husdjursvetenskap
Abstract: Maataloudesta aiheutuu vuosittain noin 12 % maamme kasvihuonekaasupäästöistä. Kasvihuonekaasuista dityppioksidi (N2O) on ilmakehää voimakkaasti lämmittävä kaasu. Karjanlannasta haihtuva ammoniakki (NH3) huonontaa ilmanlaatua muodostaen pienhiukkasia. Lisäksi nitraatti-ioneja (NO3-) voi huuhtoutua maaperästä vesistöihin ja aiheuttaa yhdessä fosforin kanssa rehevöitymistä. Maataloudesta peräisin olevaa ilmastokuormitusta on tärkeä vähentää, koska sen osuus kokonaispäästöistä kasvaa maailmanlaajuisesti joka vuosi. Meta-analyysin aineisto koostui 21 vertaisarvioidusta tieteellisestä tutkimuksesta, joissa nurmiheinä- tai maissisäilörehua oli korvattu kokonaan tai osittain nurmipalkokasvisäilörehulla. Tutkimuksen tavoitteena oli vertailla lypsylehmien typpipäästöjen määrää ja jakautumista eri kasvilajeihin perustuvilla karkearehuruokinnoilla. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös palkokasvin osuuden vaikutusta lypsylehmien rehun syöntiin, dieetin raakavalkuaispitoisuuteen, maitotuotokseen ja maidon koostumukseen. Tarkasteltavat muuttujat analysoitiin SAS-ohjelmiston Proc Mixed- proseduurilla, käyttäen regressioanalyysiä sekä lineaarista ja toisen asteen sekamallia. Tutkimuksessa palkokasvin osuuden lisääminen kasvatti eläinten typen saantia. Nurmiheinäsäilörehun korvaaminen apilalla lisäsi typen erityksen määrää virtsassa ja sonnassa sekä kasvatti virtsan ja vähensi maidon osuutta typen erityksestä. Apilan osuuden kasvattaminen lisäsi maitotuotosta, mutta vähensi maidon rasvapitoisuutta. Vastaavasti maissisäilörehun korvaaminen apilalla lisäsi typen eritystä sonnassa. Samalla maidossa erittyvä typen osuus väheni. Virtsassa erittyvän typen määrään tai osuuteen apilan osuudella ei ollut vaikutusta. Apilan osuuden kasvaessa maito ja EKM-tuotos vähenivät käyräviivaisesti. Kun maissisäilörehua korvattiin sinimailasella, maito- ja EKM-tuotokset kasvoivat, kunnes sinimailasen osuus oli noin 30 % dieetin kuiva-aineesta ja kääntyivät sen jälkeen laskuun. Sinimailanen lisäsi typen eritystä sonnassa, mutta vähensi maidon ja virtsan osuutta typen erityksestä. Tulosten perusteella nurmiheinä- tai maissisäilörehun korvaaminen nurmipalkokasvisäilörehulla heikentää typen hyväksikäyttöä. Tämä näkyy lisääntyneenä typen erityksenä virtsassa tai sonnassa kasvilajista riippuen. Lypsylehmien karkearehuruokinnan typpipäästöjä voidaan hallita rajoittamalla nurmipalkokasvien osuutta dieetissä.Agriculture contributes greenhouse gas emissions (GHG) to the environment. Agricultural emissions represent 12 % of total GHG emissions in Finland. Nitrous oxide (N2O) has atmospheric lifetime of 110 years and its global warming potential is higher than that of carbon dioxide. Ammonia (NH3) emitted from animal manure is a major air pollutant contributing the formation of aerosols. Nitrate (NO3-) leaching to ground and surface waters together with phosphorus (P) could cause eutrophication. It is important to decrease these emissions because global emissions from agriculture continues to increase every year. The relationship between nitrogen intake and nitrogen excretion was investigated using data from 21 peer-reviewed publications. The objective of this research was to evaluate how dietary proportion of legume silages affect the partitioning of nitrogen excretion between urine, feces and milk in dairy cattle. Effects of legume silage proportion on dry matter intake (DMI), crude protein level, milk yield, energy corrected milk yield (ECM) and milk components were also investigated. The statistical analysis was conducted using regression analysis with linear and quadratic mixed models. Increased legume content in the diet increased nitrogen intake. Replacement of grass silage with clover silage increased the amount of nitrogen excreted in urine and feces, and increased the proportion of nitrogen excreted in urine. At the same time the proportion nitrogen excreted in milk decreased. Clover increased milk yield but milk fat concentration decreased. Replacement of maize silage with clover silage increased nitrogen excretion in feces. The proportion of nitrogen excreted in milk decreased. Urine N excretion (g/d or %) was not affected by the level of clover in the diet. Quadratic model showed that increasing the proportion of clover it the diet decreased milk and ECM yields curvilinearly. When maize silage was replaced with alfalfa silage milk and ECM yields increased curvilinearly to the point where alfalfa proportion reached 30 % of the dietary dry matter. Alfalfa also increased fecal N excretion but nitrogen excretion in urine and milk decreased. According to the results replacement of grass or maize silage with legume silage decrease nitrogen efficiency. This is evidenced by the low efficiency of converting dietary nitrogen into milk nitrogen, with a concomitant increase in urine or fecal N.
Subject: Nurmipalkokasvisäilörehu
apila
sinimailanen
nurmiheinäsäilörehu
maissisäilörehu
legume silage
clover
alfalfa
grass silage
maize silage


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Ruuskanen_HK_Pro_gradu_2020.pdf 953.0Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record