Trauma Registry - Data Validity and Benefits of Quality Data

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5951-9
Title: Trauma Registry - Data Validity and Benefits of Quality Data
Author: Heinänen, Mikko
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Clinicum, Surgery
Doctoral Program in Clinical Research
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020-06-12
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5951-9
http://hdl.handle.net/10138/315020
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Severely injured trauma patients and trauma deaths due to severe injury are a burden to the world as these patients are often young, treatment is costly, and outcomes can be unsatisfactory. Trauma registries around the world collect valuable information about these patients, injury mechanisms, sustained injuries, treatment methods, and outcomes. With this information, research can be performed to better understand how to prevent these injuries and how to provide better care for these patients. New treatment modalities can be tested and analyzed with the data. Trauma registry data are also used for resource allocations and administrative decision making in hospitals, hospital districts, and nationally within countries. International comparisons and collaborations are also possible with this data. Therefore, the data must be valid; it must be reliable, complete, and correct. Otherwise, the conclusions made with the data can be misleading or even completely wrong. The Helsinki Trauma Registry (HTR) is a local trauma registry of the Helsinki University Hospital Trauma Unit. Since 2006, data of severely injured patients has been recorded to the registry. Thus far, there are more than 5000 patients in the registry. This study focused on evaluating the quality of the HTR by assessing the case completeness, data completeness, data accuracy, and data correctness. We compared the HTR data to patient files and Finnish Hospital Discharge Registry (FHDR) data. We also compared a patient group with severe chest injury to a similar group of patients from the German trauma registry (TR-DGU) to verify the comparability of the HTR data with international data and to identify possible differences in treatment, outcomes, and resource use with these patients. This was also an external validation of the HTR. Finally, we used the HTR data on road traffic injury patients as a reference to test the accuracy and reliability of an international, EU-recommended, ICD-AIS mapping tool in Finnish patient material. This tool generates injury severity classification scores from commonly used ICD-10 injury diagnosis codes automatically instead of the AIS (Abbreviated Injury Scale) coding performed by an expert coder. We discovered that the HTR yields quality data of seriously injured patients. Case completeness (97%), data completeness (93-99%), data accuracy (90-95%), and data correctness (97%) were excellent and therefore can reliably be used for research, administrative decision making, and national or international comparisons. Comparisons with the TR-DGU could be performed without problems. The treatment results (main outcome was survival) of patients with severe chest injury were similar in Finland and Germany; however, this was managed in Finland with fewer resources. We observed that the ICD-AIS mapping tool is not reliable in Finnish patient material. In the future, we should establish a high-class nationwide Finnish trauma registry that includes the trauma units of the five Finnish University Hospitals and the largest Central Hospitals that treat multiple severely injured trauma patients per year. In this way, we could more effectively unify treatment protocols, learn from each trauma unit, and improve the already good treatment of severely injured trauma patients in Finland. As treating severely injured patients is costly and resource consuming, we must also know the treatment results to ensure that our work among trauma patients is cost effective. This way we can ensure that limited health care resources are prioritized correctly. This is only possible with an effective nationwide Finnish trauma registry.Vakavasti loukkaantuneet traumapotilaat ja vakavien vammojen aiheuttamat traumakuolemat ovat rasite Suomessa ja maailmalla, koska nämä potilaat ovat usein nuoria, hoito on kallista ja tulokset voivat olla epätyydyttäviä. Traumarekisterit ympäri maailmaa keräävät arvokasta tietoa näistä potilaista, vammamekanismeista, saaduista vammoista, hoitomenetelmistä ja tuloksista, jotta ymmärtäisimme paremmin, miten näitä vammoja voitaisiin estää ja miten tarjota parempaa hoitoa traumapotilaille. Uusia hoitomuotoja voidaan testata ja analysoida traumarekistereistä saatavien tietojen avulla. Traumarekisteritietoja käytetään myös resurssien kohdentamiseen ja hallinnollisen päätöksentekoon sairaaloissa, sairaanhoitopiireissä sekä kansallisesti maiden sisällä. Lisäksi nämä tiedot mahdollistavat myös kansainvälisen vertailun, yhteistyön ja oman hoidon benchmarkingin. Tämän vuoksi tiedon on oltava mahdollisimman paikkansapitävää, kattavaa, luotettavaa ja tarkkaa. Muutoin tiedon avulla tehdyt johtopäätökset voivat olla harhaanjohtavia tai jopa täysin vääriä. Tässä tutkimuksessa selvitimme v. 2006 perustetun, yli 5000 potilasta sisältävän, Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Helsingin Trauma Rekisterin (HTR:n) laatua arvioimalla rekisterissä olevan tiedon kattavuutta, tarkkuutta ja oikeellisuutta. Teimme sisäisen auditoinnin omasta datastamme ja vertasimme HTR-dataa myös kansalliseen hoitoilmoitusrekisteriin (HILMO). Vertasimme myös potilasryhmää, jolla oli vaikea rintakehävamma, samanlaiseen Saksan traumarekisterin (TR-DGU) potilasryhmään varmistaaksemme HTR-tietojen vertailtavuutta kansainvälisiin tietoihin ja selvittääksemme tämän potilasryhmän hoidon ja hoidon tulosten sekä resurssien käytön mahdollisia eroja. Samalla vertailu toimi ulkoisena validointina HTR:lle. Lisäksi käytimme liikenteessä vaikeasti loukkaantuneiden potilaiden HTR-tietoja referenssinä kansainvälisen ICD-AIS-muunnostyökalun tarkkuuden ja luotettavuuden testaamiseksi suomalaisessa potilastietoaineistossa. Tämä työkalu generoi Suomessakin käytössä olevasta kansainvälisestä diagnoosikoodistosta (ICD-10-FM) vammojen vakavuutta kuvaavan Abbreviated Injury Scale (AIS) -luokituksen automaattisesti asiantuntijakoodaajan tekemän, varsin työlään ja vaativan, AIS-koodauksen sijaan. Havaitsimme, että HTR on luotettava lähde laadukkaalle tiedolle, kun tarvitaan tietoja vakavasti loukkaantuneista potilaista. Oikeat potilaat olivat päätyneet rekisteriin 97%:n tarkkuudella, potilastietojen kattavuus oli 93-99%:n tasolla ja tietojen tarkkuus (90-95%) ja oikeellisuus (97%) osoittautuivat erinomaisiksi. Näin ollen HTR:n tietoja voidaan käyttää luotettavasti tutkimukseen, hallinnolliseen päätöksentekoon ja kansallisiin tai kansainvälisiin vertailuihin. HTR:n tiedot vakavasti loukkaantuneista potilaista olivat luotettavampia kuin suomalaisen sairaalarekisteri HILMOn: HTR:n tietojen kattavuus ja tarkkuus olivat 95.8% ja 97.6%, kun HILMOssa vastaavat luvut olivat kattavuus 65.5% ja tarkkuus 73.8%. Vertailukelpoisuus TR-DGUn kanssa on erinomainen. Hoitotulokset (pääasiallisena tulosmuuttujana eloonjääminen) vakavasti rintakehän alueelle loukkaantuneissa potilaissa olivat samankaltaiset Suomessa ja Saksassa, mutta Suomessa saavutimme tämän tuloksen vähemmillä resursseilla. Havaitsimme myös, että ICD-AIS-kartoitustyökalu ei ole luotettava suomalaiseen potilastietoon, koska ICD-10-FM-koodaus ei ole riittävän tarkka. Tulevaisuudessa meidän pitäisi perustaa korkeatasoinen valtakunnallinen suomalainen traumarekisteri, joka sisältää viiden suomalaisen yliopistollisen sairaalan ja suurimpien keskussairaaloiden traumayksiköt, jotka hoitavat useita vakavasti loukkaantuneita traumapotilaita vuodessa. Tällä tavoin voisimme yhtenäistää hoitokäytäntöjä, oppia jokaisen traumayksikön toiminnasta ja parantaa entisestään vakavasti loukkaantuneiden traumapotilaiden jo nyt hyvää hoitoa Suomessa. Koska vakavasti loukkaantuneiden potilaiden hoito on kallista ja resursseja vievää, meidän on tiedettävä hoidon tulokset varmistaaksemme, että työmme traumapotilaiden keskuudessa on kustannustehokasta. Tällä tavoin voimme varmistaa, että rajalliset terveydenhuollon resurssit priorisoidaan oikein. Tämä on mahdollista vain tehokkaalla valtakunnallisella suomalaisella traumarekisterillä.
Subject: ortopedia ja traumatologia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
traumare.pdf 9.193Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record