Knowledge Transfer of the Holistic View of Air Quality : Development of a modern framework for higher education

Abstract

People expose to poor air quality both outdoors and indoors. Around 90 % of people in the world are breathing polluted air. Air pollution causes negative health effects, increases mortality and leads to harmful effects on the environment.

The history of air pollution shows that the air is regarded as no one’s ‘possession’, and the responsibility of it is not recognized before its pollution has seriously damaged nature and affected people’s health. Economic growth has been considered more important than clean air and human welfare. Fast changes towards better air are possible, but they require public action and strong coordinated efforts of policymakers.

People demand better air, but are influenced by confusing common opinions and contradictory public argumentation. Education provides possibilities for gaining new knowledge and shaping the cognitive schemas and behavior of people. Therefore, this study aims to contribute better air quality by investigating knowledge transfer of the holistic view of air quality in higher education.

The research bridges educational and air quality knowledge in the development of Modern Educational Design Framework (MEDF). It adapted the Design Based Research methodology. The empirical part was implemented in a multidisciplinary and multicultural course at the University of Helsinki because both the students who represent future experts and researchers who work as educators need appropriate knowledge on air quality and teaching of the subject.

The results show that, in addition to knowledge and awareness of air quality and its impacts, people need to feel ownership of the air and self-interest to understand their responsibility for the condition of environment to change their behavior. Understanding how our actions assist improvement of air quality, gives people a feeling of empowerment in front of the problems. Therefore, understanding the regional cultural factors behind the different social and individual manners of behavior related to air pollution is important.

The research produced information on which issues and pedagogical principles should be considered in building the holistic view of air quality in aligned educational setting. Understanding the development of air quality in the internal dynamics and interplay of the social, scientific and technological process in both history and the present, and the structure and dynamics of systematic knowledge building, is important. The scientific communities need to develop interdisciplinary collaboration and skills. Active and multi-form learning environments, where the linguistic aspects and students’ pre-knowledge and backgrounds are considered, enhance learning. The organizer should consider that interdisciplinary education requires more resources than traditional one.

Keywords: air quality, air pollution, education, lnowledge transfer, knowledge building, interdisciplinary, multidisciplinary, multicultural, design, Design Based Research, holistic view

Noin 90 % maailman ihmisistä hengittää saastunutta ilmaa. He altistuvat huonolle ilmanlaadulle ulkona ja sisätiloissa. Ilmansaasteet aiheuttavat vakavia terveyshaittoja, lisäävät kuolleisuutta ja vahingoittavat ympäristöä.

Historia ja ilmanlaadun tutkimus osoittavat, että ilmaa ei pidetä kenenkään omana. Siksi kukaan ei ota vastuuta ilman ja ympäristön tilasta ennen kuin ilmansaasteet ovat merkittävästi vahingoittaneet luontoa ja ihmisten terveyttä. Talouskasvua on pidetty puhdasta ilmaa ja ihmisen hyvinvointia tärkeämpänä.

Puhtaampi ilma on mahdollista saada nopeastikin, mutta se edellyttäisi poliittisten päättäjien sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja niiden mukaisia aktiivisia julkisia toimia.

Kaikkialla maailmassa ihmiset vaativat puhdasta ilmaa, mutta yhteisten mielipiteiden vaihtelevuus ja julkisuudessa esiintyvät ristiriitaiset väitteet niiden saavuttamiseksi tarvittavista keinoista hankaloittavat ponnisteluja vaatimusten toteuttamisessa.

Ihmisten ymmärrystä ilmanlaadusta voidaan syventää koulutuksen avulla. Oppiminen muokkaa ihmisten kognitiivisia skeemoja ja käyttäytymistä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on edistää puhtaamman ilman saavuttamista tutkimalla ihmisten holistisen ymmärryksen lisääntymistä ilman laadusta Helsingin yliopiston monitieteellisellä ja monikulttuurisella ilmanlaadun kurssilla. Olennaista on, että ilmanlaatua opiskelevat asiantuntijat, tulevat asiantuntijat ja opettajat voivat syventää ymmärrystään ilmalaadusta ja sen opettamisesta.

Tutkimus toteutettiin poikkitieteellisenä kehitystutkimuksena. Kehitysprosessissa yhdistyvät sekä koulutuksen että ilmanlaadun tietämys. Prosessin tuotteena syntyy moderni koulutussuunnittelukehys (MEDF) ilmanlaadun koulutustarpeisiin. Tulokset osoittavat, että ilmanlaatua ja sen vaikutuksia koskevan tietämyksen ja tietoisuuden lisäksi ihmisten tulisi kokea ”omistajuutta” ilmaan ja olla omaehtoisesti kiinnostuneita sen tilasta ymmärtääkseen vastuunsa ympäristöolosuhteista sekä muuttaakseen käyttäytymistään. Ymmärrys siitä, kuinka ihmisen toiminta vaikuttaa ilmanlaatuun, antaa meille voimaantumisen tunteen ongelmien edessä ja edesauttaa puhtaan ilman saavuttamisessa. Siksi on myös tärkeää ymmärtää millaiset kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat ihmisten toimintaan ilmanlaatua koskevissa asioissa.

Tutkimuksen perusteella kouluttajan tulee ilmanlaadun kokonaisvaltaisen ymmärtämisen edistämiseksi ottaa huomioon, miten a) teknologisten, tieteellisten ja sosiaalisten prosessien keskeinen dynamiikka ja vuorovaikutus ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat ilmanlaadun kehitykseen, b) ilmanlaatua koskevan tiedon rakentumisen periaatteet ja rakenteen ymmärtäminen edesauttavat oppimista. Tiedeyhteisöjen on kehitettävä tieteidenvälistä yhteistyötä ja yhteistyömenetelmiä. Aktiiviset ja monimuotoiset oppimisympäristöt, joissa otetaan huomioon kielelliset näkökohdat sekä opiskelijoiden ennakkotiedot ja taustat, edistävät oppimista. Koulutuksen järjestäjän tulisi ottaa huomioon, että monitieteinen koulutus vaatii enemmän resursseja kuin perinteinen.