Collocations on the way. How words come together in Russian

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6083-6
Title: Collocations on the way. How words come together in Russian
Author: Kormacheva, Daria
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts
Doctoral Programme in Language Studies
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020-06-15
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6083-6
http://hdl.handle.net/10138/315096
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: This thesis addresses the topic of collocations and their behavior based on Russian language data. In the course of four articles, I develop a better understanding of collocations that is based on a corpus-driven approach. Collocations are defined as statistically significant co-occurrences of tokens or lexemes within a syntactic phrase that are extracted by statistics-based automatic analysis tools and are restricted to various extents: from semantically not-idiomatic to full idioms. In the article “Evaluation of collocation extraction methods for the Russian language” (2017), my co-authors and I discuss of the methods used to extract statistical collocations and provide results pertaining to the comparison of five metrics for extracting statistics-based collocations as well as the raw frequency. First, this research has demonstrated that the results of the discussed metrics are often correlated and, second, that the degree of idiomaticity of the extracted units varies significantly. In “What do we get from extracting collocations? Linguistic analysis of automatically obtained Russian MWEs” (2015), I offer a comparison of the empirical and phraseological perspectives on collocations and introduce research where I attempt to position empirical collocations within the scope of a phraseological theory. This research demonstrates that empirical collocations have different tendencies to form idiomatic lexical units and I reveal the shortcomings of describing the idiomaticity of expressions in terms of strict classes. In “Choosing between lexeme vs. token in Russian collocations” (2019), I examine grammatical profiling as a method used to define the optimal level of representation for collocations. I have demonstrated that collocations have different distributional preferences across the corpus. I have also analyzed the relationship between token and lexeme collocations based on the degree to which their grammatical profiles resemble the grammatical profiles of their headwords (although the border between the two types is not clear-cut). I also offered a plausible method of differentiating between these two collocation types. Finally, in “Constructional generalization over Russian collocations” (2016) my co-authors and I present the main concepts of Construction Grammar and introduce the research where a substantial number of automatically extracted collocations were demonstrated to form clusters of words that belong to the same semantic class, even when they are not idiomatic. Such constructional generalizations have shown that there is a more abstract level on which collocations can be stable as a class rather than on the level of single collocations.Tarkastelen väitöskirjassani kollokaatioita ja niiden käyttäytymistä venäjänkielisessä tutkimusaineistossa. Väitöskirja koostuu neljästä artikkelista, joissa pyrin tuomaan esille korpusvetoiseen tutkimukseen pohjautuvan näkemykseni kollokaatioista. Kollokaatio määritellään työssä lausekkeessa ilmeneväksi tilastollisesti merkitseväksi sanaesiintymien tai lekseemien yhteisesiintymäksi, joka on erotettavissa juoksevasta tekstistä käyttämällä tilastopohjaista automaattista analyysityökalua ja jossa on havaittavissa tiettyjä käyttöä rajoittavia tekijöitä. Nämä tekijät voivat vaihdella ei-idiomaattisista semanttisista rajoituksista täysin idiomatisoituneisiin ilmauksiin. Artikkelissa Evaluation of collocation extraction methods for the Russian language (2017) käsittelen yhdessä muiden kirjoittajien kanssa erilaisia tapoja, joilla automaattisesti erotettuja kollokaatioita voidaan evaluoida, ja vertaan viiden tilastolliseen analyysiin perustuvan kollokaatioiden erottelutyökalun antamia tuloksia venäjänkielisessä raakadatassa ilmeneviin frekvensseihin. Tutkimus osoittaa, että eri työkalujen antamat tulokset korreloivat keskenään ja että niiden avulla erotettujen yksiköiden idiomaattisuuden aste vaihtelee merkittävästi. Artikkelissa What do we get from extracting collocations? Linguistic analysis of automatically obtained Russian MWEs (2015) vertailen kollokaation tulkintaa empiirisessä korpustutkimuksessa ja fraseologian teorioissa ja pyrin selvittämään empiirisin menetelmin erotettujen kollokaatioiden asemaa fraseologian tutkimuksen tarjoamassa teoreettisessa viitekehyksessä. Tutkimukseni osoittaa, että empiirisin keinoin erotetuilla kollokaatioilla on toisistaan poikkeavia taipumuksia muodostaa idiomaattisia leksikaalisia yksiköitä, minkä seurauksena idiomaattisten ilmausten jakaminen selvästi erillisiin luokkiin on ongelmallista. Artikkelissani Choosing between lexeme vs. token in Russian collocations (2019) pyrin osoittamaan, että ilmausten kieliopillinen profilointi on keino, jolla voidaan määritellä kollokaatioiden representaatio optimaalisella tavalla. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että kollokaatioiden distributionaaliset preferenssit eroavat korpusaineistossa ja että sanaesiintymä- ja lekseemikollokaatioiden välistä suhdetta on mahdollista selvittää vertaamalla kollokaation ja sen pääsanan kieliopillisia profiileja. Kahden kollokaatiotyypin väliseen rajanvetoon liittyy tiettyjä ongelmia, joiden ratkaisemiseen tarjoan artikkelissa käyttökelpoisen ja toimivan menetelmän. Artikkelissa Constructional generalization over Russian collocations (2016) kollokaatioita tarkastellaan konstruktiokieliopin viitekehyksessä ja osoitetaan, että suuri osa automaattisesti erotetuista kollokaatioista muodostaa samaan semanttiseen kenttään kuuluvien sanojen klustereita, vaikka sanoihin ei välttämättä liittyisikään idiomaattisuutta. Tällaiset konstruktioita koskevat yleistykset ovat osoittaneet, että on olemassa yksittäisiä kollokaatioita ylempi abstraktiotaso, jolla kollokaatiot voidaan hahmottaa luokkina.
Subject: linguistics
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
COLLOCAT.pdf 599.3Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record