Itseraportoitu fyysinen aktiivisuus ja koulu-uupumus peruskoulun seitsemännellä ja yhdeksännellä vuosiluokalla

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202005202175
Title: Itseraportoitu fyysinen aktiivisuus ja koulu-uupumus peruskoulun seitsemännellä ja yhdeksännellä vuosiluokalla
Author: Martin, Jesse
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202005202175
http://hdl.handle.net/10138/315113
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoite oli tutkia yläkouluikäisten oppilaiden koulu-uupumuksen ja fyysisen aktiivisuuden kehittymistä yläkoulussa sekä näiden välisiä yhteyksiä. Aiempien tutkimusten mukaan koulu-uupumus lisääntyy siirryttäessä koulutusasteelta toiselle ja tytöt ovat poikia uupuneempia. Aiempien tutkimusten valossa fyysisen aktivisuuden todetaan vähentyvän iän myötä. Fyysisen aktiivisuuden tiedetään edistävän terveyttä ja hyvinvointia, joten sen voisi ajatella olevan myös negatiivisesti yhteydessä koulu-uupumukseen. Tässä tutkielmassa on tarkasteltu koulu-uupumuksen ja fyysisen aktiivisuuden kehittymistä kahdella eri mittauskerralla, seitsemännellä ja yhdeksännellä vuosiluokalla. Lisäksi olen tarkastellut seitsemännen vuosiluokan fyysisen aktiivisuuden mukaan jaoteltujen ryhmien välisiä eroja koulu-uupumuksessa. Lopuksi tarkasteltiin fyysisen aktiivisuuden muutoksen perusteella jaettujen ryhmien välisiä eroja koulu-uupumuksen kehittymisessä. Menetelmät. Aineisto kerättiin osana Mind the Gap -tutkimushanketta vuosina 2014-2016. Tutkimuksen lopulliseen analysoitavaan aineistoon osallistui 518 pääkaupunkiseudun oppilasta, jotka olivat osallistuneet kyselyihin sekä seitsemännellä että yhdeksännellä vuosiluokalla. Aineistosta tyttöjä oli 336 kpl ja poikia 192 kpl. Koulu-uupumuksen selvittämiseksi käytettiin SBI-mittaria, joka on kehitetty koulu-uupumuksen mittaamiseksi. Fyysistä aktiivisuutta mittaava kysely oli peräisin kouluterveyskyselystä (THL, 1996-, joka toinen vuosi). Vastaajien fyysistä aktiivisuutta selvitettiin tässä tutkimuksessa kysymällä ”kuinka usein liikut vapaa-ajallasi vähintään puolen tunnin ajan?”. Tämän tutkimuksen aineisto on kerätty seitsemäsluokkalaisten osalta keväällä 2014 ja seuraavan kerran yhdeksännellä luokalla keväällä 2016. Koulu-uupumuksen ja fyysisen aktiivisuuden kehittymistä selvitettiin toistomittausten varianssianalyysilla. Ryhmien välisiä eroja koulu-uupumuksessa selvitettiin yksisuuntaisella varianssianalyysilla ja toistomittausten varianssianalyysia käytettiin, kun selvitettiin ryhmien välisiä eroja koulu-uupumisen kehittymisessä yli ajan. Tulokset osoittivat, että koulu-uupumus lisääntyi tytöillä yläkoulun aikana. Pojilla samaa kehitystä ei ollut havaittavissa. Fyysisessä aktiivisuudessa ei tapahtunut tilastollisesti merkitsevää kehitystä yläkoulun aikana. Seitsemännen vuosiluokan fyysisen aktiivisuuden mukaan jaetut ryhmät eivät eronneet toisistaan koulu-uupumukseen suhteen seitsemännellä eikä yhdeksännellä vuosiluokalla. Fyysisen aktiivisuuden muutoksen mukaan jaetut ryhmät erosivat toisistaan seitsemännen vuosiluokan koulu-uupumuksen suhteen. Ne oppilaat, joilla fyysinen aktiivisuus oli yläkoulun aikana lisääntynyt paljon, olivat seitsemännellä vuosiluokalla kaikkein uupuneimpia ja erosivat tilastollisesti merkitsevästi niistä, joilla fyysinen aktiivisuus vähentyi vähän tai pysyi samana taikka lisääntyi vähän. Fyysisen aktiivisuuden muutoksen perusteella jaetut ryhmät eivät eronneet toisistaan koulu-uupumisen kehittymisessä (p = .057) Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että erityisesti tytöillä koulu-uupumus näyttäisi lisääntyvän yläkoulun aikana. Fyysisen aktiivisuuden ja koulu-uupumuksen yhteyden selvittämiseksi tarvitaan lisää tutkimusta, jotta kyetään selvittämään, millainen tuo yhteys mahdollisesti on.Aims. The aim of this study was to investigate the development of, and links between school burnout and physical activity in upper comprehensive school. According to previous studies, school burnout increases as pupils make a transition from one level of education to the next, and school burnout is more common among girls than boys. Previous studies have indicated that physical activity decreases as people grow older. As physical activity is known to promote health and wellbeing, it could be expected to be negatively connected with school burnout. This study involves examining the development of school burnout and physical activity at two different points of measurement occurring in grades 7 and 9. Differences in school burnout between groups of pupils in grade 7 divided based on physical activity were also examined. Finally, the study explored the differences in the development of school burnout between groups divided based on change in physical activity. Methods. The data were collected as part of the Mind the Gap research project in the period 2014–2016. The final data subject to analysis included 518 pupils from the capital region. The pupils had filled out questionnaires on grades 7 and 9. The data included 336 girls and 192 boys. The SBI indicator, developed for measuring school burnout, was used in examining school burnout. The questionnaire measuring physical activity originates from the School Health Promotion Study (THL 1996–, conducted once every two years). The physical activity of the respondents was investigated in this study by asking “how often do you engage in at least half an hour of physical activity during your leisure time?”. Research data were collected from pupils in grade 7 in the spring of 2014 and subsequently from the same pupils in grade 9 in the spring of 2016. The development of school burnout and physical activity was examined with the repeated measures analysis of variance. The differences in school burnout between groups were investigated using one-way analysis of variance, and the repeated measures analysis of variance was used to examine differences between groups in the development of school burnout over time. Results indicated that there was a statistically significant increase in school burnout among girls during upper comprehensive school. No similar development was observed in boys. There was no statistically significant development in physical activity during upper comprehensive school. There was no difference related to school burnout between groups divided based on physical activity in grade 7 or grade 9. The groups divided based on a change in physical activity differed in terms of school burnout in grade 7. The pupils with a considerable increase in physical activity during upper comprehensive school were most exhausted in grade 7 and statistically significantly differed from those with a minor decline, no change, or a minor change, in physical activity. The groups divided based on their chance in physical activity did not differ from one another in terms of the development of school burnout (p = .057). Based on this study, it can be noted that school burnout appears to increase during upper comprehensive school, particularly among girls. More research is needed to determine what kind of a connection can be found between physical activity and school burnout.
Subject: koulu-uupumus
fyysinen aktiivisuus
Mind the Gap
liikunta
Discipline: Kasvatuspsykologia
Educational Psychology
Pedagogiska psykologi


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Martin_Jesse_Pro_gradu_2020.pdf 1.121Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record