THE CAPACITY OF AGILITY AMONG UNTRAINED ADULTS AND AMONG MALE FORMER ELITE ATHLETES

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6176-5
Title: THE CAPACITY OF AGILITY AMONG UNTRAINED ADULTS AND AMONG MALE FORMER ELITE ATHLETES
Author: Manderoos, Sirpa
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Department of General Practice and Primary Health Care
Doctoral Program in Clinical Research
The National Institute for Health and Welfare, Department of Public Health Solutions
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020-06-17
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6176-5
http://hdl.handle.net/10138/315218
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: The capacity of agility has been extensively studied in sport-specific contexts. Thus, there is a great need for understanding possible explanatory factors determining the capacity of agility and the meaning of agility in physical functioning in middle-aged and older people. The Agility Test for Adults (ATA) has been developed to assess the capacity of agility more comprehensively than previously used agility tests do. The main aims of this study were to evaluate 1) the test-retest reliability of the ATA and to quantify a clinically meaningful change (MDC95), 2) the determinants of agility, 3) the feasibility of the ATA, and 4) the effects of participation in competitive sports in young adulthood or life-long LTPA on the present level of physical functioning. The International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF) was used as a framework to define the measures of physical functioning. The study includes three study cohorts. The first includes healthy untrained adults (n = 52, 25 women and 27 men) who participated in the reliability study. The second study cohort consists of 233 healthy participants (149 women and 84 men). The third includes 100 male former elite athletes (endurance n = 50, power n = 50) and 50 matched controls aged 66 to 91 years. Both objective measures and questionnaires-based data were used. The high reliability scores of the ATA showed that it is stable and reliable in untrained adults. The magnitudes of the values identifying clinically meaningful changes in the ATA were small in both women and men. Jumping length was the main determinant of agility in women and men, whereas jumping height and age were the main determinants of the results of the ATA in a cohort of men aged 66-91 years. Data including elderly men allowed the evaluation of the feasibility of the ATA for people over sixty years old and with a large age distribution. A former elite athletic career interrelated with greater explosive force production of the lower extremities at old age among former elite power athletes, which may partly be explained by participation in competitive power type sports from young age, and not by life-long LTPA. The thesis provides recommendations for a reliable, responsive, and clinically useful measurement method of the ATA suitable for evaluating the capacity of agility in middle-aged and older adults. The ATA seems to be a more sensitive test to reveal physical disorders of a participant than the other commonly used mobility tests. By using responsive measures, it is possible to identify early decline in agility. Our data set also showed that lower limb muscle function measured by a test demanding explosive power plays an important role in maintaining or enhancing the capacity of agility.Ketteryyttä on tutkittu paljon osana urheilijoiden suorituskykyä. Nyt tarvitaan tietoa ketteryyttä selittävistä tekijöistä ja sen merkityksestä fyysiseen toimintakykyyn keski-ikäisillä ja vanhemmilla henkilöillä. Aikuisten ketteryystesti on kehitetty arvioimaan ketteryyttä moniulotteisemmin kuin mitä aikaisimmilla ketteryystesteillä on kyetty arvioimaan. Tutkimuksen päätarkoituksena oli selvittää 1) Aikuisten ketteryystestin toistettavuutta ja arvioida kliinisesti pienin muutosarvo testisuorituksesta, 2) ketteryyttä selittäviä tekijöitä, 3) Aikuisten ketteryystestin soveltuvuutta sekä 4) nuoruusvuosina harjoitetun kilpaurheilun tai elämänikäisen fyysisen aktiivisuuden vaikutuksia fyysiseen toimintakykyyn. Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälistä luokitusta (ICF) on käytetty viitekehyksenä määritettäessä fyysisen toimintakyvyn mittareita. Tutkimus koostuu kolmesta aineistosta. Aikuisten ketteryystestin to-istettavuustutkimuksessa käytettiin aineistoa, jossa on keski-ikäisiä naisia (n = 25) ja miehiä (n = 27). Ketteryyttä selittäviä tekijöitä arvioivassa tutkimuksessa käytettiin kahta aineistoa, joista toisessa on keski-ikäisiä naisia (n = 149) ja miehiä (n = 84) ja toisessa on entisiä huippu-urheilijoita (n = 100) ja heidän verrokkejaan (n = 50). Aikuisten ketteryystestin soveltuvuutta arvioitiin viimeksi mainitulla aineistolla. Tutkimuksessa käytettiin sekä objektiivisia mittausmenetelmiä että kyselymittareita. Aikuisten ketteryystesti osoittautui luotettavaksi ja vakaaksi testiksi arvioimaan ketteryyttä keski-ikäisillä naisilla ja miehillä. Kliinisesti merkitsevät muutosarvot ketteryyssuorituksissa jäivät alhaisiksi. Pituushyppy oli merkittävin ketteryyttä selittävä tekijä keski-ikäisillä naisilla ja miehillä, kun taas hyppykorkeus ja ikä selittivät parhaiten ketteryystestin suoritusaikojen vaihtelua 66–91-vuotiailla miehillä. Tämä iäkkäiden miesten aineisto osoitti Aikuisten ketteryystestin soveltuvan myös terveille 80-vuotiaille miehille. Alaraajojen suurempi räjähtävä voiman tuotto entisillä nopeusvoimaurheilijoilla kuin kestävyysurheilijoilla tai verrokkihenkilöillä selittynee todennäköisimmin nopeusvoimatyyppiseen kilpaurheiluun osallistumisesta nuoruusvuosina kuin elinikäisestä fyysisestä aktiivisuudesta. Tämä väitöskirja esittää suosituksen luotettavasta, herkästä ja kliinisesti käyttökelpoisesta mittarista ketteryyden arviointiin keski-ikäisillä ja vanhemmilla henkilöillä. Aikuisten ketteryystesti näyttäisi olevan herkempi arvioimaan koehenkilöiden fyysisiä toimintakyvyn häiriöitä kuin muut käytössä olevat ketteryystestit. Käyttämällä herkempää mittaria on mahdollista tunnistaa ketteryysominaisuuksien heikentyminen jo varhaisvaiheessa. Tämä tutkimusaineisto osoitti myös, että alaraajojen räjähtävällä voimantuotolla on merkittävä osa ketteryysominaisuuksien ylläpitämisessä ja edistämisessä.
Subject: lääketiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
THECAPAC.pdf 917.1Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record