Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikka Boris Jeltsinistä Vladimir Putiniin 1992–2014 : Presidenttien uskomusjärjestelmät poliittisten olosuhteiden kontekstissa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3450-9
Title: Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikka Boris Jeltsinistä Vladimir Putiniin 1992–2014 : Presidenttien uskomusjärjestelmät poliittisten olosuhteiden kontekstissa
Alternative title: Russian foreign and security policy from Boris Yeltsin to Vladimir Putin 1992–2014 : Presidential belief-systems in the setting of political conditions
Author: Berger, Heidi
Other contributor: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta
Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences
Poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelma
Doktorandprogrammet i politisk, samhällelig och regional förändring
Doctoral Programme in Political, Societal and Regional Changes
Date: 2020-06-17
Language: fi
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3450-9
http://hdl.handle.net/10138/315296
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: In line with the title, Russian foreign- and security policy from Boris Yelt-sin to Vladimir Putin 1992–2014: Presidential belief-systems in the setting of political conditions, this study examines Russia’s foreign and security policy during the eras of the three presidents by focusing on two intercon-nected perspectives namely the presidential belief systems defined as the operational codes and the context of this policy making defined as the con-ditions. The main claim in this thesis is that Russian foreign and security policy making is guided by a comprehensive framework in which two main opera-tional models are balancing. The challenging approach refers to a reactive pattern and the joining approach refers to a proactive pattern. These opera-tional models should be perceived as intertwined and can be observed in relation to different fields of action characterized by varying processes and goals. Due to the argument such challenging–joining framework repre-sents a strategic level continuity of Russian foreign and security policy dur-ing the period of 1992–2014. This study seeks to answer to following research questions: What is this framework about and what kind of descriptive and explanative qualities does it have? What kind of political belief systems does the three presi-dents have and what kind of policy shifts can be found during these presi-dential eras? These questions will be answered with a combination of con-textual multicase analysis and qualitative operational code analysis includ-ing the philosophical-, instrumental-, and strategic beliefs applied within the context of Walter Carlsnaes’ explanative model. This study shows that unity can be found between the political belief sys-tems of Yeltsin, Medvedev and Putin who have been defined as the repre-sentatives of the foreign- and security policy elite. Analysis also reveals how foreign and security policy instruments have diversified during time. Among the presidents the vision of a sovereign great power is strong being capable to protect its national interests even by force if necessary, seeking to maximize its gains/advantages and to set the rules of the game with a combination of challenging and joining operational models. Through the contextual multicase analysis five foreign and security policy phases can be found including the pro-western policy phase during 1992–1993, a vision of new era and damage limitation 1993–1999, a vision of agreements and gains/advantages maximizing 2000–2008, a vision of de-velopment and setting of rules 2008–2012 and a vision of the possible fu-tures and syntheses of the pillars 2012–2014. In line with the argument the challenging–joining framework as the syn-thesis of three pillars represents a strategic level continuity during the pe-riod of 1992–2014. Such observation provides an evidence that Russian foreign and security policy should not be understood nor explained solely by excluding categories since the framework can appear as nationalistic or imperialistic while simultaneously be oriented towards the west. The framework clarifies the main fields of action in which Russia operates and enables one to understand why its operational model may at times appear contradictory while explaining that Russia seeks a great power role with a variety of instruments which have not always been clearly recognized.Tutkimuksen otsikon mukaisesti, tavoitteena on tarkastella Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa presidenttien Boris Jeltsinin, Vladimir Putinin ja Dmitri Medvedevin aikakausilla vuosina 1992–2014, keskittymällä kahteen pääasialliseen, keskenään vuorovaikutuksessa olevaan näkökulmaan. Ensimmäinen on presidenttien uskomusjärjestelmät ja toinen politiikan teon, poliittisten olosuhteiden, konteksti. Tutkimuksessa väitetään, että Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ohjaa laaja-alainen viitekehys, jossa vuorottelevat haastava eli niin kutsuttu reaktiivinen toimintatapa ja liittyvä eli niin kutsuttu proaktiivinen toimintatapa. Nämä toimintatavat eivät ole toisilleen vastakkaisia, vaan ne esiintyvät limittäin ja yhdessä suhteessa erilaisiin toimintakenttiin. Näitä toimintakenttiä leimaavat erilaiset prosessit ja tavoitteet. Tutkimuksen argumentin mukaan tämä haastava–liittyvä viitekehys edustaa strategisen tason jatkuvuutta Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Päätutkimuskysymyksenä on seuraava: minkälainen on Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikan viitekehys 1992–2014 ja minkälaisia kuvailevia ja selittäviä ominaisuuksia sillä on? Muina tutkimuskysymyksinä ovat seuraavat: Minkälaiset ovat presidenttien Jeltsinin, Medvedevin ja Putinin poliittiset uskomusjärjestelmät? Minkälaisia eroavuuksia ja samankaltai-suuksia niistä on löydettävissä? Minkälaisia politiikan siirtymiä (shift) on löydettävissä presidenttien Boris Jeltsinin, Vladimir Putinin, Dmitri Medvedevin ja Vladimir Putinin aikakausilta? Tutkimuskysymyksiin vastataan soveltamalla Walter Carlsnaesin selitysmalliin kontekstuaalista monitapausanalyysia ja Venäjän presidenttien filosofisiin, instrumentaalisiin ja strategisiin uskomuksiin keskittyvää laadullista operationaalista koodianalyysia. Presidenttien poliittisten uskomusjärjestelmien analyysista ilmenee, että presidenttien uskomusjärjestelmissä, ulko- ja turvallisuuspoliittisen eliitin edustajina, esiintyy merkittävää yksimielisyyttä ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteista. Toinen havainto koskee ulko- ja turvallisuuspoliittisen keinovalikoiman monipuolistumista ajan kuluessa. Visio sellaisesta tulevaisuuden suvereenista suurvallasta on vahva, joka kykenee tarvittaessa voimakeinoin varjelemaan kansallisia intressejään ja toisaalta asettamaan pelisääntöjä haastavalla sekä liittyvällä toimintatavalla. Soveltamalla uskomusjärjestelmien sekä kontekstuaalista monitapausanalyysia Walter Carlsnaesin selitysmallin avulla ilmenee, että haastava–liittyvä viitekehys niin kutsuttujen pilarien synteesinä edustaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan strategisen tason jatkuvuutta tutkimuksen ajanjaksolla 1992–2014. Tutkimustulos avaa uudenlaisia tulkintanäkökulmia. Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei näiden näkökulmien mukaan voi ymmärtää ulos sulkevien kategorioiden pohjalta. Haastava ja liittyvä toimintatapa voi samanaikaisesti vaikuttaa nationalistiselta tai imperialistiselta ja toisaalta olla länteen suuntautuvaa. Viitekehyksen puitteissa voidaan tunnistaa ne toimintakentät, joilla Venäjä pääasiassa toimii, ymmärtää, että sen toimintatapoihin sisältyy joskus ristiriitaisilta vaikuttavia piirteitä, ja nähdä, että Venäjä pyrkii suurvallaksi monipuolisemmalla keinovalikoimalla kuin on noussut esille.
Subject: yleinen valtio-oppi
Rights: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
VENÄJÄNU.pdf 6.643Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record