Коммуникация в кризисных ситуациях : Риторический анализ языка СМИ при сообщении об экстремальных событиях

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202005262312
Title: Коммуникация в кризисных ситуациях : Риторический анализ языка СМИ при сообщении об экстремальных событиях
Alternative title: Kriisiviestintä : Joukkotiedotusvälineiden kielenkäytön retorinen analyysi kriisitilanteissa;
Kommunikazia v krizisnih situaziah : Ritoričeskij analiz jazyka SMI pri soobshenii ob ekstremalnih sobitijah
Author: Koistinen, Olga
Other contributor: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Nykykielten laitos 2010-2017
University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Modern Languages 2010-2017
Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Institutionen för moderna språk 2010-2017
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: rus
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202005262312
http://hdl.handle.net/10138/315299
Thesis level: master's thesis
Discipline: Venäjän kieli ja kirjallisuus, venäjä vieraana kielenä
Russian Language and Literature, Russian as a Foreign Language
Ryska språket och litteraturen, ryska som främmande språk
Abstract: Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tarkastella kriisiviestinnän keinoja venäläisessä lehdistössä. Tutkimuk- sen tavoitteena on selvittää vaikuttaako kriisitilanteen syy siihen, millaisia retorisia keinoja siitä uutisoitaessa käytetään sekä voiko löytää retoristen tai muiden tyyliseikkojen yhtäläisyyksiä eri kriisitilanteista uutisoitaessa. Tutkimusmateriaalina on ”Moskovskii komsomolez” -lehti ja siinä oleva uutisointi kahdesta Venäjän lähihis- torian aikana tapahtuneesta kriisitilanteesta. Nämä kriisitilanteet ovat 7.4.2017 Pietarin metrossa tapahtunut terrori-isku ja 25.3.-26.3.2018 Kemerovon ostoskeskuksessa sattunut tulipalo. Terrori-iskun syy on luonteel- taan poliittinen ja tulipalo on luokiteltu tahattomaksi onnettomuudeksi. Tutkimuksen hypoteesina on se, että poliittinen kriisi saa enemmän näkyvyyttä lehdistössä ja siitä uutisoitaessa käytetään erilaisia retorisia keinoja, kuin onnettomuudesta uutisoitaessa. Tutkimusaineisto koostuu molempien tapahtumien osalta noin viikon ajanjaksosta tapahtuneen kriisin jälkeen. Tutkimus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tutkimusaineistosta poimittiin 48 esimerkkiä, jotka analysoitiin retorisen analyysin avulla. Tarkastelu keskittyy viiteen eri retoriseen keinoon; joita ovat metafora, analogia, rinnastus, retorinen kysymys sekä henkilökohtainen kokemus. Tutkimuksen tarkoituksena on selvit- tää, missä yhteydessä ja millä tavoin näitä keinoja on käytetty sekä verrata käyttöä kahden erilaisen kriisitilan- teen välillä. Tutkimuksen toinen osa keskittyy tarkastelemaan kriisiuutisen kokonaisvaltaisempaa uutisointia sen koko elinkaaren aikana. Tämän tutkimuksen teoreettisena pohjana on kriisiviestinnän teoria ja se, että krii- siuutisointi rakentuu neljälle eri kirjallisuuslajin käytölle. Nämä lajit ovat esiintymisjärjestyksessä: eeppinen, dramaattinen, lyyrinen sekä didaktinen. Tutkimuksen toinen osa tehtiin tarkastelemalla aineistoa ja poimimalla siitä esimerkkejä kustakin kirjallisuuslajista. Osana näitä lajeja pidetään myös valokuvia ja esimerkkinä kustakin lajista tutkimusaineistosta poimittiin 4 valokuvaa tarkempaan analyysiin. Tutkimus näyttää, että kriisiviestinnässä on eroja riippuen kriisin syyn taustatekijöistä. Eroavaisuudet näkyvät kuitenkin enemmän uutisten teemoissa, diskursseissa sekä kehyksissä eikä niinkään yksittäisissä retorisissa kei- noissa. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa tehdyn retorisen analyysin avulla ei pystynyt osoittamaan konkreet- tisia eroja kriisiviestinnän keinoissa. Toisen osan analyysi keskittyi tarkastelemaan kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa kriisiuutisen rakentamisessa ja sen perusteella voidaan todeta, että kriisiuutisen elinkaari noudattaa samaa kaavaa kriisin syystä riippumatta. Tutkimuksen johtopäätös on se, että retorinen analyysi tarvitsee rinnalleen toisen tutkimusmetodin, jonka avulla tutkimuskysymystä voi tarkastella kokonaisvaltaisemmin, ot- taen huomioon myös yhteiskunnalliset, kulttuuriset sekä poliittiset tekijät kriisin syyn ja seurausten käsittelyssä. Tällainen rinnakkainen metodi voi olla kehysanalyysi, joka on tämän tutkimuksen seuraava askel.
Subject: kriisiviestintä
retorinen analyysi
joukkotiedotusvälineet
media
uutinen
kirjallisuuslajit
Venäjä


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Koistinen_Olga_ProGradu_huhtikuu2020.pdf 3.327Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record