Tavaramerkkiloukkaus sosiaalisessa mediassa : milloin toisen tavaramerkkiä käytetään elinkeinotoiminnassa?

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202005282434
Title: Tavaramerkkiloukkaus sosiaalisessa mediassa : milloin toisen tavaramerkkiä käytetään elinkeinotoiminnassa?
Author: Hiekkanen, Jemima
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Law
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202005282434
http://hdl.handle.net/10138/315469
Thesis level: master's thesis
Abstract: Yksi suoraan lainsäädännöstä johdettava edellytys tavaramerkkiloukkauksen kriteeristön täyttymiselle on se, että toisen tavaramerkkiä käytetään elinkeinotoiminnassa. Elinkeinotoiminnassa käyttämisen ulkopuolelle on vakiintuneesti katsottu jäävän esimerkiksi taiteessa, tieteessä ja uutistenvälityksessä käytettävät toisten tavaramerkit. Tavaramerkkiloukkauksia sosiaalisessa mediassa on käsitelty oikeuskirjallisuudessa vasta vähän. Etenkään sitä, miten elinkeinotoiminnassa tapahtuva käyttäminen tulee määritellä sosiaalisessa mediassa, ei ole vielä pohdittu. Oikeuskirjallisuutta, jossa käsiteltäisiin nimenomaisesti elinkeinotoiminnassa tapahtuvan käytön edellytystä sosiaalisen median kontekstissa, ei ole lainkaan. Tämä tutkielma pyrkii täyttämään kyseisen aukon. Tutkielman metodi on lähtökohdiltaan oikeusdogmaattinen, mutta siinä on lisäksi vahva de lege ferenda -tutkimuksellinen ote. Tarkalleen ottaen tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millainen toisen tavaramerkin käyttö täyttää tavaramerkkilain 5 §:n, tavaramerkkidirektiivin 10(2) artiklan ja tavaramerkkiasetuksen 9(2) artiklan mukaisen toisen tavaramerkin elinkeinotoiminnassa tapahtuvan käyttämisen tunnusmerkit sosiaalisessa mediassa. Kysymykseen vastaamiseksi tutkimuksessa analysoidaan olemassa olevaa EUT:n oikeuskäytäntöä elinkeinotoiminnassa tapahtuvan käytön osalta sekä tarkastellaan erilaisia sosiaalisen median käyttötapoja, jotka voivat aiheuttaa tavaramerkkiloukkauksen. Käyttötavoista käsitellään aihetunnisteita eli hashtageja, käyttäjätunnuksia, käyttäjäsisältöä ja vaikuttajamarkkinointia. Näiden sosiaalisten median käyttötapojen osalta tutkimuksessa pyritään esimerkkien avulla tekemään rajanvetoa elinkeinotoiminnassa tapahtuvan käytön ja yksityisen käytön välille. Taloudellisen voiton tavoittelua on vakiintuneesti pidennetty keskeisimpänä osatekijänä, kun arvioidaan, milloin toisen tavaramerkkiä on käytetty elinkeinotoiminnassa. Toiseksi tutkimuksessa tarkastellaankin, onko taloudellisen voiton tavoittelu olennainen osa elinkeinotoiminnassa tapahtuvan käyttämisen määritelmää myös sosiaalisessa mediassa tapahtuvassa käytössä. Sosiaalisessa mediassa tapahtuneiden tavaramerkkiloukkausten määrä on vielä varsin rajattu oikeuskäytännössä. EUT:n ratkaisuja tai kotimaista nimenomaista oikeuskäytäntöä asiasta ei ole. Tutkimuksessa analysoidaan tästä syystä ulkomaista oikeuskäytäntöä, ennen muuta Yhdysvalloista ja Iso-Britanniasta, joista löytyy jonkin verran relevanttia oikeuskäytäntöä. Etenkin yhdysvaltalaisten ratkaisujen oikeuslähdearvon heikkous on huomioitu lähestymistavassa, joka on näiden osalta enempi empiirissävytteinen kuin oikeusdogmaattinen tai -vertaileva. Ratkaisujen osalta voidaan hyödyntää vihjearvoa de lege ferenda -tutkimuksen näkökulmasta. Tämän jälkeen tarkastellaan vielä viimeistä tutkimuskysymystä: jos huomataan, että nykyinen tulkintakäytäntö ei riittävällä tavalla kykene ottamaan huomioon sosiaalisessa mediassa tapahtuvien tavaramerkkiloukkausten erityispiirteitä, onko tarpeen muodostaa erillinen määritelmä tai arviointimalli sosiaalisessa medialle tapahtuvalle tavaramerkkiloukkaukselle? Vastauksena todetaan, että nykyinen tavaramerkkiloukkauksia koskeva tulkintakäytäntö elinkeinotoiminnassa tapahtuvan käytön osalta ei vastaa nykyaikaisten tavaramerkkien käyttökanavien luomiin haasteisiin riittävällä tavalla. Tutkimuksessa ehdotetaan kolmiportaisen arviointimallin omaksumista sosiaalista mediaa koskevissa tavaramerkkiloukkaustilanteissa. Tässä arviointimallissa painotettaisiin eroa perusteltujen yksityisten intressien ja kaupallisten motiivien välillä sekä kiinnitettäisiin huomiota käyttäjän hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksiin samansuuntaisesti kuin verkkotunnuksia koskevassa riidanratkaisumenettelyssä UDRP:ssä. Lisäksi tutkielmassa esitetään, että sosiaalisen median käyttäjätunnuksille tulisi luoda oma riidanratkaisujärjestelmä tai laajentaa verkkotunnuksia koskeva riidanratkaisumenettely UDRP koskemaan myös sosiaalisen median tunnuksia. Tämä parantaisi merkinhaltijoiden asemaa ja estäisi osan sellaisesta tavaramerkkejä vahingoittavasta käytöstä, jota ei nykyisellään voida saattaa tavaramerkkiloukkauksen piiriin johtuen siitä, että kyse ei ole elinkeinotoiminnassa tapahtuvasta käytöstä. Se toisi tavaramerkkioikeutta nykyaikaisemmaksi ja lisäisi oikeusvarmuutta. Samanaikaisesti on kuitenkin huomioita yleinen etu ja pidettävä huolta siitä, ettei tavaramerkkisuojan kattavuus muutu niin vahvaksi, että tavanomaiseen ilmaisuun kuuluvat käyttötavat voivat tulla kielletyiksi.
Subject: tavaramerkkiloukkaus
elinkeinotoiminta
tavaramerkkioikeus
sosiaalinen media
Discipline: Kauppaoikeus
Commercial law
Handelsrätt


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record