Tampereen Tahmelanlähteen hydrogeologia : pohjaveden pilaantumisselvitys

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006012536
Title: Tampereen Tahmelanlähteen hydrogeologia : pohjaveden pilaantumisselvitys
Author: Nurmilaukas, Olli
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Science
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006012536
http://hdl.handle.net/10138/315766
Thesis level: master's thesis
Discipline: Geologia
Abstract: Tampereen Tahmelanlähteen tilannetta on yritetty tuloksetta selvittää jo yli kahden vuosikymmenen ajan. Vuosien 1906–1966 välillä lähde oli Pispalan asukkaiden talousvesikäytössä, ja lähdeveden laatu oli tuolloin hyvä. 1990-luvun alusta lähtien lähteessä purkautuvan pohjaveden laatu on kuitenkin huomattavasti heikentynyt, ja siinä on havaittu korkeita pitoisuuksia liuennutta rautaa, mangaania, typpeä ja fosforia sekä erittäin matalia hapen konsentraatioita. Pilaantumisen syytä ei kuitenkaan ole onnistuttu selvittämään. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ollut tarkentaa kuvaa Tahmela-Pispalan hydrogeologiasta pohjaveden alueellisen virtauskuvion sekä arteesisella lähteikköalueella purkautuvan pohjaveden alkuperän selvittämiseksi, arvioida lähdeveden pilaantumisen syitä sekä pohtia tulosten pohjalta ehdotuksia mahdollista kunnostussuunnitelmaa varten. Tahmelanlähde sijaitsee savisilttimaalla arteesisen pohjaveden ympäristössä Pispalanharjun saumaharjumuodostuman jyrkän etelärinteen juurella. Harju muodostaa pitkänomaisen kannaksen kahden suuren vesistön, Näsijärven ja Pyhäjärven väliin, ja sen huippu kohoaa 160 m mpy korkeudelle, yli 80 metriä Pyhäjärven pintatason yläpuolelle. Lyhimmillään vain noin puolen kilometrin etäisyyttä vesistöjen välillä sekä niiden pintatasojen välistä 18 metrin eroa voidaan pitää epätavallisena Suomen geologisessa kontekstissa, etenkin kun huomioidaan niitä erottavan kannaksen saumaharjuluonne. Hydrogeologista arviointia varten suoritettiin kaksi maastotyövaihetta, joiden aikana toteutettiin maatutka- eli GPRtutkimus, terminen infrapunakuvaus miehittämättömällä lentoaluksella (UAV-TIR), pohjavesipintojen mittauksia sekä vesinäytteenottoa lähdepurkaumista, vesistöistä, pohjaveden havaintoputkista ja suoraan Pyhäjärveen purkautuvasta pohjavedestä. 23 vesinäytettä analysoitiin pääionikoostumuksen, stabiilien isotooppien (δ18O / δD), pH:n, EC:n ja hivenmetallien, kuten raudan ja mangaanin osalta. Lisäksi 14 vesinäytettä analysoitiin kemiallisen hapenkulutuksen (CODMn), liuenneen typen, fosforin, hapen ja mikrobiologisten indikaattorien osalta. Joissakin viimeaikaisissa selvityksissä on havaittu Näsijärven veden suotautumista harjumuodostumaan. Tämä tutkimus osoitti, että suurimmassa osassa Pispalanharjun alaisista pohjavesistä on sekoittuneena vaihteleva määrä pintavesikomponenttia. Vesinäytteet Tahmelanlähteen itä- ja eteläpuolella edustavat hyvälaatuista pohjavettä, eikä niissä ole havaittavissa pintavesivaikutusta. Tämän ja GPR-tutkimuksessa ilmenneen erittäin kompleksisten sedimentologisten rakenteiden perusteella voidaan päätellä, että pohjaveden paikallinen virtauskuvio on hyvin monimutkainen, ja että Tahmelanlähteessä purkautuu ainakin kahta alkuperältään eroavaa vesikomponenttia. Tulokset viittaavat siihen, että pohjaveden pilaantumisen pääasiallisena syynä on todennäköisesti ollut merkittävä muutos pohjavesi-pintavesivuorovaikutuksessa harjun pohjoispuolella. Taustalla lienee ollut harjualueen urbanisaatio ja raskas rakentaminen viimeisen muutaman vuosikymmenen aikana. Tämä tutkimus oli yhteistyöhanke Tampereen kapungin, Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteen osaston välillä.The condition of Tahmelanlähde spring in city of Tampere has been under discussion for over two decades. Between 1906–1966, the spring was being used for municipal water supply and the water quality was good. The quality of discharging groundwater has since heavily deteriorated, bearing now high concentrations of iron, manganese, nitrogen, phosphorus and very low oxygen. The cause of this deterioration has remained unclear. The aims of this study were to increase the hydrogeological knowledge of Tahmela-Pispala area in order to get a better understanding of the regional groundwater flow patterns and sources of the groundwater discharging at the artesian spring area, to assess the cause for the spring deterioration and to give suggestions to a possible rehabilitation plan. Tahmelanlähde spring is located on a clay or silt soil under artesian circumstances, down the southern slope of Pispalanharju interlobate esker formation. The esker forms a longitudinal neck between Lake Näsijärvi and Lake Pyhäjärvi, rising up to 160 meters above sea level. The water level of Lake Näsijärvi is approx. 95 m a.s.l. and the water level of Lake Pyhäjärvi approx. 77 m a.s.l. Considering the distance of only a few hundred meters between these two lakes, the difference of 18 meters in the lake water levels is quite unusual in Finland’s geological context, especially because the lakes are separated by a major esker formation. For the assessment of the hydrogeological features in the study area we had two field campaigns including ground penetrating radar (GPR) survey, thermal infrared survey using unmanned aerial vehicle (UAV-TIR), measuring of water tables as well as water sampling from springs, surface water bodies, groundwater observation wells and groundwater discharging into the Lake Pyhäjärvi. 23 water samples were analyzed for main ion composition, stable isotopic (δ18O / δD) composition, pH, EC and trace elements such as iron and manganese. 14 samples were additionally analyzed for CODMn, N, P, O and microbial indicators. Some previous studies have suggested infiltration of Lake Näsijärvi water into the esker. Our results reveal that most of the groundwater in the Pispalanharju area contain a variable amount of surface water component. The samples east from the spring present good-quality groundwater and show nonexistent surface water impact. This and the complex sedimentology revealed by the GPR survey indicate that the regional groundwater flow patterns are not simple and there are at least two water components with different origins discharging at Tahmelanlähde spring. The results imply that the primary cause for the spring deterioration could be a major shift in the groundwater – surface water interaction in the northern esker area, probably driven by urbanization and the heavy construction during the last few decades. The study was a collaboration between the City of Tampere, Pirkanmaa Center for Economic Development, Transport and Environment (ELY Center) and University of Helsinki, Department of Geosciences and Geography.
Subject: hydrogeologia
hydrogeokemia
ympäristögeologia
pohjavesi
saumaharju
UAV
TIR
GPR


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Nurmilaukas_Olli_Pro_gradu_2020.pdf 10.42Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record