Mukautuva ohjauslogiikka ja helppokäyttöinen käyttöliittymä viljankuivurille

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006052576
Title: Mukautuva ohjauslogiikka ja helppokäyttöinen käyttöliittymä viljankuivurille
Author: Sivula, Markus
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Agricultural Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006052576
http://hdl.handle.net/10138/315883
Thesis level: master's thesis
Discipline: Agroteknologia
Agrotechnology
Agroteknologi
Abstract: Viljankuivaus vaatii sadonkorjuuaikana huomattavan paljon työtä ja valvontaa tiloilla. Asianmukaisen automaation avulla kuivureilla vaadittavaa työmäärää saadaan vähennettyä. Lisäksi automaation avulla on mahdollista vähentää kuivauksen kustannuksia tarkan säätelyn ansiosta. Viljankuivurit ovat useasti hyvin erilaisia. Jo pelkästään erätoimisten kuivureiden väleillä on paljon eroja. Vaihtelevuutta kuivureiden väleille tuovat kokoerot, puhaltimien määrät ja lämmitystavat. Joskus kuivureita saatetaan myös laajentaa uusilla siiloilla, elevaattoreilla, tai jakajilla. Näistä syistä joustavat ja mukautuvat automaatioratkaisut ovat tarpeellisia viljankuivureilla. Useasti myös kuivureiden käyttäjissä on paljon eroja. Käyttäjät voivat olla iältään nuoria, tai vanhoja ja niiden tottumukset ja kokemukset automaation käytöstä voivat olla hyvin erilaisia. Tästä syystä kuivureiden ohjaukseen tarkoitettujen käyttöliittymien tulisi olla käyttäjäystävällisiä ja joustavia. Käyttöliittymien kehittäminen kuivureilla on myös kannattavaa, koska se lisää asiakkaiden tyytyväisyyttä ja vähentää soittoja tukipalveluihin. Tämän tutkielman tavoitteena oli kehittää Salossa sijaitsevalle kuivureita valmistavalle yritykselle Antti-Teollisuus Oy:lle uusi automaatio ohjausjärjestelmä ja käyttöliittymä. Automaatiosta haluttiin helposti muunneltava ja luotettava. Käyttöliittymästä haluttiin käyttäjäystävällinen ja helppokäyttöinen. Kehitystyössä käytettiin apuna käyttäjätutkimusta, jonka avulla saatiin kuva siitä minkälainen käyttöliittymä olisi viljelijän mielestä sopiva. Automaatiota ohjelmoitiin samaan aikaan kun käyttäjätutkimusta ja käyttöliittymää kehitettiin. Kuivureita otettiin ensimmäiselle kaudelle käyttöön 10 kappaletta. Toiselle kaudelle kuivureita tuli 12 lisää. Kaikkiin kuivureihin asennettiin sama ohjausjärjestelmä, vaikka niiden rakenteissa oli eroavaisuuksia. Asennusten yhteydessä automaatio ohjelmasta korjailtiin erilaisia vikoja. Myös viljelijöiden vikailmoitukset auttoivat myöhemmin erilaisten vikojen kartoituksissa ja korjauksissa, sekä järjestelmän jatkokehityksessä. Loppukyselyn ja viljelijöiden palautteiden perusteella saatiin viitteitä siitä, kuinka hyvin ohjausjärjestelmän ja käyttöliittymän kehityksessä onnistuttiin. Palautteista voitiin päätellä, että käyttäjätutkimuksesta oli selvästi hyötyä ja kehitystyössä päästiin aluksi asetettuihin tavoitteisiin. Tutkielmasta voi olla hyötyä uusien automaatiojärjestelmien ja käyttöliittymien kehityksessä kuivureille. Tulevaisuudessa automaatiojärjestelmät voisivat olla keskenään paremmin yhteensopivia ja järjestelmien keräämää tietoa voitaisiin hyödyntää automaattisesti järjestelmien säätöarvojen parantamiseen.Grain drying requires a lot of work and monitoring on farms during harvesting season. The amount of work required on dryers could be reduced with the help of an appropriate automation solution. It could also be possible to reduce drying expenses with accurate control. Grain dryers are often very different. Even between batch type dryers there are lots of differences. Variation between different dryers is caused by different sizes, fan counts and heating methods. Sometimes the dryers are also expanded with new silos, elevators or dividers. For these reasons versatile and adaptive automation solutions are needed on grain dryers. There are often also differences between the users of the dryers. Users can be young or old and their habits and experiences of the use of automation could be very different. For this reason, user interfaces made for controlling grain dryers should be user friendly and versatile. It is also profitable to develop user interfaces for grain dryers because it increases customer satisfaction and reduces calls to customer services. The aim of this study was to develop a new automation control system and user interface for grain dryers manufacturing company Antti-Teollisuus Oy located in Salo. The automation was required to be easily adaptable and reliable. The user interface was required to be user-friendly. User research was used in aid of development and it also gave us a picture what kind of user interface farmers would prefer. Automation was programmed at the same time as the user research and the user interface were being developed. 10 dryers were deployed for the first season in 2018. 12 more dryers were deployed for the second season in 2019. The same control system was installed on every dryer despite their structural differences. Different bugs were fixed from the system during the deployments. The fault reports given by farmers later aided us in finding problems, fixing problems and developing the system. With help of an end survey and farmer feedbacks we got more references of the level of success of the development. From the feedbacks we could conclude that the user research was useful, and we achieved the objectives we set for the system. This study could be useful in development of new automation systems and user interfaces for grain dryers. In future automation systems could have better combability between each other and the data collected by the systems could be used to automatically find better control variables.
Subject: Kuivuri
automaatio
käyttöliittymä
käyttäjätutkimus
helppokäyttöisyys


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record