Executive and memory impairments after first-ever cerebral infarction

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5911-3
Title: Executive and memory impairments after first-ever cerebral infarction
Author: Turunen, Katri
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Department of Psychology and Logopedics
Doctoral Programme in Psychology, Learning and Communication
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020-08-27
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5911-3
http://hdl.handle.net/10138/316032
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Strokes are one of the leading causes of loss of quality years of life. One-fourth of stroke patients are working aged. Incidence of stroke is increasing among the working-aged population, and more information is needed on post-stroke profiles in this patient group. In the present studies, executive functions and memory performance were examined in a well-defined working-aged stroke cohort. First, differences in neuropsychological profiles after cortical and subcortical strokes were examined. Second, associations between executive dysfunction and memory problems were studied. Finally, changes in domain-specific functioning during a 2-year follow-up period were examined. The studied cohort consisted of 230 first-ever stroke patients, aged 18–65 years, from two central hospitals in Finland. The patients were examined neuropsychologically, covering multiple cognitive domains, as well as neurologically. In different substudies, 132–179 patients were included. In this working-aged patient cohort, most cognitive improvement occurred between the baseline and 6 months, and little cognitive recovery was subsequently found. Cognitive impairments were common in thorough neuropsychological examination, even in patients demonstrating good recovery in neurological scales. Impairments in psychomotor speed and executive functions were the most common domain-specific impairments throughout the follow-up. Executive dysfunction was associated with impaired performance in memory tasks that required active use of memory strategies for up to 2 years post stroke. No differences were found in the frequency of executive dysfunction between subcortical and cortical strokes. More memory problems and loss of psychomotor speed arose after subcortical than cortical strokes. In terms of practical implications, the present studies demonstrated that long-lasting cognitive impairments are common post stroke, even in relatively well-recovered working-aged stroke patients. Early and detailed neuropsychological examinations are essential for finding cognitively impaired patients, as even small subcortical strokes can induce long-lasting impairments that may affect, for example, work performance. As cognitive recovery seems most prominent early post stroke, neuropsychological rehabilitation should also begin early to guide the recovery. Based on the present results, cognitive problems following stroke may be long lasting, and thus the need for rehabilitation should be evaluated throughout patient follow-up, and rehabilitation should be provided for a sufficiently long period.Aivoinfarktien vuoksi menetetään huomattava määrä laatupainotteisia elinvuosia. Neljännes aivoinfarktiin sairastuneista on työikäisiä, ja työikäisten sairastuvuus on lisääntymässä korkean työtulon maissa. Tarkempaa tietoa tämän potilasjoukon kognitiivisista oireprofiileista tarvitaan lisää. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin toiminnanohjausta ja muistisuoriutumista tarkkaan rajatulla työikäisten aivoinfarktipotilaiden aineistolla. Tarkemmin tarkasteltiin kognition eri osa-alueiden toiminnan muutoksia kahden vuoden seurannassa, toiminnanohjauksen ja muistisuoriutumisen yhteyksiä sekä neuropsykologista oireprofiilia aivokuoren alaisten ja aivokuoren aivoinfarktien jälkeen. Aineisto kerättiin kahdessa suomalaisessa keskussairaalassa ja potilaskohortti koostui 230:sta 18–65-vuotiaasta henkilöstä, jotka olivat sairastuneet ensimmäiseen diagnosoituun aivoinfarktiin. Eri osatutkimuksiin valikoitui 132–179 potilaan osajoukot. Suurin osa kognitiivisesta kuntoutumisesta tapahtui tutkitussa potilasjoukossa ensimmäisen 6 kuukauden aikana sairastumisesta, minkä jälkeen havaittiin vain vähän kognitiivisia muutoksia. Psykomotorinen hidastuneisuus ja toiminnanohjauksen vaikeudet olivat tyypillisimpiä kognitiivisia häiriöitä läpi seuranta-ajan. Toiminnanohjauksen vaikeudet olivat yhteydessä heikentyneeseen muistisuoriutumiseen tehtävissä, joissa tarvittiin aktiivista muististrategioiden käyttöä. Aivokuoren alaisten infarktien jälkeen havaittiin enemmän muistivaikeuksia ja psykomotorista hidastumista kuin aivokuoren infarktien jälkeen. Pitkäkestoiset kognitiiviset häiriöt ovat yleisiä jopa neurologisesti hyvin toipuneilla työikäisillä aivoinfarktin sairastaneilla potilailla. Tarkka neuropsykologinen tutkimus nopeasti sairastumisen jälkeen on tärkeää. Näin voidaan tunnistaa potilaat, joilla on kognitiivisia häiriöitä, jotka voivat vaikuttaa esimerkiksi työssä pärjäämiseen. Kognitiivisten vaikeuksien profiilia tai vaikeusastetta ei voi päätellä esimerkiksi infarktin kliinisten tietojen, kuten sijainnin, perusteella. Neuropsykologinen kuntoutus tulisi tulosten perusteella aloittaa nopeasti, sillä suurin osa kognitiivisesta kuntoutumisesta tapahtuu puolen vuoden kuluessa sairastumisesta. Tämän tutkimuksen perusteella aivoinfarktipotilaiden kuntoutustarvetta tulee arvioida myös myöhemmässä vaiheessa, sillä tutkimuksessa havaittiin, että kognitiiviset oireet ovat pitkäkestoisia.
Subject: psykologia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
EXECUTIV.pdf 592.9Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record