Vanhempien kokemuksia kommunikoinnin apuvälineen käyttöön saadusta ohjauksesta ja tuesta sekä apuvälinepalveluprosessista

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006102688
Title: Vanhempien kokemuksia kommunikoinnin apuvälineen käyttöön saadusta ohjauksesta ja tuesta sekä apuvälinepalveluprosessista
Author: Saarinen, Amanda
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006102688
http://hdl.handle.net/10138/316085
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tavoitteet. Puheterapiakuntoutuksessa pidetään nykyään tärkeänä kuntoutujan lähiympäristöjen, kuten perheen, osallistumista kuntoutukseen. Lähiympäristöjen merkitystä korostavat muun muassa ekologisten järjestelmien teoria, kuntoutustyötä ohjaava ICF-luokitus sekä lähikehityksen vyöhykkeen käsite. Kommunikoinnin apuvälinettä käyttävä lapsi tarvitsee mallia taitavammilta vuorovaikutuskumppaneilta oppiakseen itse kommunikoimaan apuvälinettä käyttäen. Vanhemmat ovat yleensä lapselle keskeisiä vuorovaikutuskumppaneita, mutta he tarvitsevat ohjausta ja tukea kyetäkseen itse mallittamaan kommunikoinnin apuvälineen käyttöä lapselleen. Vanhempien kokemuksia kommunikoinnin apuvälineen käyttöön saadusta ohjauksesta ja tuesta on toistaiseksi tutkittu vähän. On kuitenkin havaittu, että mikäli vanhemmat eivät saa apuvälineen käyttöön riittävästi tukea, sen käytöstä saatetaan luopua. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella vanhempien kokemuksia lapsensa laajan kommunikoinnin apuvälineen käyttöön saadusta ohjauksesta ja tuesta. Lisäksi kartoitettiin vanhempien kokemuksia apuvälinepalveluprosessissa koetuista haasteista sekä siitä, millaiseksi vanhemmat ovat kokeneet oman roolinsa prosessissa. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten vanhemmat kehittäisivät kommunikoinnin apuvälineen käyttöön tarjottavaa ohjausta ja tukea. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Tutkimuksessa haastateltiin seitsemästä perheestä yhdeksää vanhempaa, joiden lapsilla oli käytössään laaja kommunikoinnin apuväline. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että vanhemmat saavat lapsensa kommunikoinnin apuvälineen käyttöön ohjausta ja tukea useilta toimijoilta. Ohjaus ja tuki koettiin pääsääntöisesti määrältään riittämättömäksi, mutta sisällöltään tarkoituksenmukaiseksi. Positiivisia kokemuksia vanhemmilla oli muun muassa lapsen kuntouttavalta puheterapeutilta saadusta ohjauksesta ja tuesta, kommunikaatio-opetuksesta, vertaistuesta sekä kommunikoinnin apuvälineiden valmistajien ja maahantuojien tarjoamasta teknisestä tuesta. Apuvälinepalveluprosessissa koetuista haasteista esille nousi erityisesti se, että kommunikoinnin apuvälinettä ei aina käytetty aktiivisesti lapsen päiväkodissa tai koulussa. Saadakseen palveluita, löytääkseen tietoa ja mahdollistaakseen apuvälineen käytön lapsen arjen ympäristöissä vanhempien oli tyypillisesti täytynyt ottaa apuvälinepalveluprosessissa aktiivinen, oma-aloitteinen rooli. Vanhemmat kehittäisivät ohjausta ja tukea muun muassa panostamalla vahvemmin prosessin alkuvaiheessa tarjottavaan tukeen, ammattilaisten koulutukseen ja tukimahdollisuuksista tiedottamiseen. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että kommunikoinnin apuvälineen käyttöön saatu ohjaus ja tuki eivät näytä jakautuvan täysin tasavertaisesti perheiden kesken, ja vanhemman oma aktiivisuus saattaa vaikuttaa palveluiden saamiseen. Palveluiden saatavuuden ja niistä tiedottamisen käytäntöjä sekä ammattilaisten koulutusta puhetta tukevasta ja korvaavasta kommunikoinnista saattaisi olla tarpeen selkeyttää ja kehittää. Vanhempien kokemukset ohjauksesta, tuesta ja apuvälinepalveluprosessista vaihtelevat yksilöllisesti, mutta tämän tutkimuksen tulokset voivat auttaa ammattilaisia kehittämään työskentelykäytäntöjään.Aims and objectives. The field of speech and language therapy nowadays emphasizes the participation of client’s environments, such as the family. The importance of close environments is highlighted by e.g. the ecological systems theory, the ICF classification and the concept of zone of proximal development. To learn to communicate using a communication aid, a child needs modeling from a more competent interaction partner. Parents are usually essential interaction partners for their children, yet they need guidance and support to be able to model the use of the communication aid for their child. Previous research on parents’ experiences of guidance and support received for aided communication has been scarce. However, it has been noticed that inadequate support for parents can lead to abandonment of the communication aid. The objective of this study was to explore parents’ experiences of guidance and support on using their child’s communication aid. In addition, parents’ experiences of the challenges in the communication aid service delivery were studied, as well as experiences of their own role in the process. The study also examined parents’ views on how the support and guidance practices could be developed. Methods. The data of this study were gathered through semi-structured interviews. From seven different families, nine parents of children who were using a communication aid with an extensive vocabulary participated in the interviews. Data were analyzed using data driven content analysis. Results and conclusions. The results of this study indicated that parents receive guidance and support on using their child’s communication aid from several actors. The guidance and support were mainly considered insufficient in quantity but their content was mostly perceived adequate. Parents had positive experiences of e.g. guidance and support received from their child’s speech therapist, communication instruction, peer support, and technical support provided by the manufacturers and importers of communication aids. One of the main challenges parents had experienced in the process was that the communication aid was not always actively used in the daycare or school settings. Most of the parents had had an active, self-imposed role in the service delivery process, for example in finding services and information. Parents would develop the services provided to families e.g. by offering more guidance and support at the beginning of the process, by training professionals more comprehensively on augmentative and alternative communication, and by informing families more effectively of the services and support that are available. Based on the results of this study, the guidance and support on using a communication aid do not seem to be completely equally available for families, and parent’s own activeness appears to affect the access to services. Practices on providing guidance and support, informing parents of services and training professionals on aided communication may need to be improved and clarified. Parents’ experiences of the guidance and support vary individually, but the results of this study can help professionals develop their practices to support families.
Subject: puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi
AAC
kommunikoinnin apuvälineet
ohjaus
tuki
vanhemmat
kokemukset
haastattelututkimus
sisällönanalyysi


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Saarinen_Amanda_Pro_gradu_2020.pdf 1.183Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record