Uusien sanojen oppiminen subakuutissa afasiassa : tapaustutkimus

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Medicine en
dc.contributor Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten sv
dc.contributor.author Majatsalo, Riitta
dc.date.issued 2020
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-202006102686
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/316090
dc.description.abstract Tausta. Afasia voidaan määritellä kielenoppimisiän jälkeen syntyneeksi kielellisten toimintojen häiriöksi, jonka taustalla on tavallisimmin aivoverenvuoto tai aivoinfarkti. Sananlöytämisen ja nimeämisen ongelmat, sujumaton puhe tai ymmärtämisen häiriintyminen ovat siinä yleisiä. Afasia voi olla vaikeusasteeltaan lievä, kohtalainen, vaikea tai erittäin vaikea riippuen yksilöllisistä tekijöistä, kuten aivovaurion laajuudesta ja sijainnista. Afasiasta kuntoutuminen perustuu aivojen hermoverkoston uudelleenorganisoitumiseen ja edellyttää uuden oppimista. Kuntoutuminen jaetaan tavallisesti akuuttiin, subakuuttiin ja krooniseen vaiheeseen. Uusien sanojen oppimisessa tarvitaan intensiivistä altistumista niille kuulemalla tai näkemällä. Toimiva lyhyt- ja pitkäkestoinen muisti ovat edellytyksiä opitun mieleen painamiseksi oppimisen eri vaiheissa. Uusien sanojen oppimista subakuutissa afasiassa ei ole aikaisemmin tutkittu, vaikka tiedetään, että kuntoutuminen on tuossa vaiheessa nopeinta. Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millainen kyky subakuutissa vaiheessa olevalla afaattisella henkilöllä on oppia uusia sanoja luonnollisen kielen oppimista muistuttavassa monimerkityksisessä tilanteessa sekä tutkia oppimiskyvyn yhteyttä hänen kielellis-kognitiiviseen profiiliinsa. Menetelmät. Tutkimusaineisto koostui tutkittavan taustatiedoista, kielellis-kognitiivisista testituloksista sekä uusien sanojen oppimiskokeen tuloksista. Sanastonoppimiskokeessa tutkittava opetteli kuusi kolmitavuista epäsanaa kuvatarkoitteineen. Kuultu ja nähty epäsana piti yhdistää tietokoneen näytöllä nähdystä kahdesta kuvatarkoitteesta oikeaan. Oppiminen rakentui vaiheittain oppijan omien havaintojen ja saadun palautteen avulla poikkitilanteisen oppimisen (cross-situational learning) kautta. Viimeisessä testissä viikon tauon jälkeen ei palautetta enää annettu, mikä mittasi muistin varastoimiskykyä. Tulokset ja johtopäätökset. Lähimmän rinnakkaistutkimuksen kroonisesti afaattisten ryhmään verrattuna tutkittava osoitti sanastonoppimiskokeessa tilastollisesti merkitsevää oppimista sekä kykyä säilyttää oppimansa ainakin viikon ajan oppimistilanteen jälkeen. Hänen oppimistuloksensa oli vaikea-asteisesta subakuutista globaaliafasiasta huolimatta paras yhdessä toisen tutkittavan kanssa, jolla oli lievä anominen afasia. Testitehtävän visuaalinen modaliteetti auttoi tutkittavaa hyödyntämään oman kielellis-kognitiivisen profiilinsa jäljellä olevia vahvuuksia fi
dc.description.abstract Background. One way to define aphasia is to consider it as an impairment of language functions emerging after the period of language acquisition. Aphasia is most often due to an ischemic or hemorrahagic stroke and causes common problems in word retrieval, naming as well as expressive and receptive language skills. The symptoms of aphasia may be mild moderate, severe or most severe depending on the lesion size and location. The recovery from aphasia is based on the reorganization of neural networks in the brain and is generally divided into three main phases: acute, subacute and chronic. Acquisition of novel words requires intensive exposition to them through hearing or seeing as well as a good functioning of short-term and long-term memories. There has been only a little research in acquisition of novel words in subacute aphasia. Objectives. The aim of this thesis is to investigate the ability of a person in subacute phase of aphasia to learn novel words in a situation resembling ambiguous natural language learning context. Another aim is to study the connection between the learning ability and the language profile of the participant. Methods. The research material consisted of background information of the participant as well as the results of linguistic-cognitive tests and the novel word learning test. In the last-mentioned the participant learned six nonwords and their picture referents cross-situationally which means that the correct word-referent pairs develop gradually with the help of participant's own observations and feedback. Results and conclusions. Compared to the results of the nearest study available as to the study design the participant showed both statistically significant ability to learn novel words and also ability to store the new material during one week after the testing. In spite of a severe aphasia the participant reached the highest learning results together a chronic participant whose aphasia severity grade was mild. One possible explanation to this may be that the participant could make a successful advantage of both the residual of the linguistic-cognitive profile as well as the visual modality of the word learning task. en
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject Afasia
dc.subject subakuutti
dc.subject oppimiskyky
dc.subject uusien sanojen oppiminen
dc.subject poikkitilanteinen oppiminen
dc.subject modaliteetti
dc.title Uusien sanojen oppiminen subakuutissa afasiassa : tapaustutkimus fi
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-202006102686

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Majatsalo_Riitta_Pro_gradu_2020.pdf 578.4Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record