Voiko kimppakämppä olla koti? : kriittisen kodin maantieteen näkökulma yhteisasumiseen

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006112708
Title: Voiko kimppakämppä olla koti? : kriittisen kodin maantieteen näkökulma yhteisasumiseen
Author: Hyödynmaa, Mia
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Science
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006112708
http://hdl.handle.net/10138/316108
Thesis level: master's thesis
Degree program: Maantieteen maisteriohjelma
Master's Programme in Geography
Magisterprogrammet i geografi
Specialisation: Ihmis- ja kaupunkimaantiede ja alueellinen suunnittelu
Human & Urban Geography and Spatial Planning
Kultur-, stads- och planeringsgeografi
Discipline: none
Abstract: Tutkielma käsittelee yhteisasumista eli asumismuotoa, jossa asuinhuoneisto jaetaan vapaaehtoisesti siten, etteivät kaikki asukkaat ole perheenjäseniä keskenään. Yhteisasuminen, johon usein viittaavat mm. kimppakämpät, kommuunit tai soluasunnot, yhdistetään useimmiten nuorten ja opiskelijoiden asumiseen, ja nähdään siten väliaikaisena asumismuotona. Suuntaa-antavien tilastojen, sosiaalisen ja perinteisen median sekä yritysten käyttäytymisen perusteella voi nähdä viitteitä yhteisasumisen suosion tai kiinnostavuuden kasvusta. Tämä tutkielma valottaa yhteisasumista ilmiönä ja tuo asumismuodon mukaan keskusteluun yhteisöllisestä asumisesta ja asumisen monimuotoisuudesta. Keskityn tutkielmassa yhteisasumiseen (1) henkilökohtaisena kokemuksena kodista ja (2) normatiivisesta koti-ideaalista poikkeavana asumismuotona. Aiempi yhteisasumisen tutkimus on ehdottanut, että yhteisasumisen yleistyminen liittyy taloudellisiin realiteetteihin asumisen kallistuessa suurkaupungissa, mutta samalla asumiseen liittyvät sosiaaliset normit ovat muuttumassa (Heath ym. 2018; Maalsen 2019). Muiden ihmisten kanssa asuminen on taloudellisuuden lisäksi merkittävä syy yhteisasumiselle, ja yhteisasumisen onnistuminen on pitkälti kiinni näiden ihmissuhteiden toimivuudesta (Heath ym. 2018). Teoreettisesti tutkielma nojaa kriittiseen kodin maantieteeseen. Koti on humanistisen maantieteen alalla ymmärretty ideaalina, perustavanlaatuisena paikkana, johon liittyvät turvallisuuden ja kuulumisen tunteet. Koti voi kuitenkin olla myös negatiivisten tunteiden paikka, ja kriittinen kodin maantiede (Blunt & Dowling 2006) ymmärtää kotia laajempana käsitteenä ja normatiivisten rakenteiden synnyttäjänä ja ylläpitäjänä. Koti on paitsi materiaalinen paikka, myös kuvitelma. Se on lisäksi poliittinen ja monitasoinen. Tutkielma on toteutettu etnografista tutkimusperinnettä seuraten kolmessa tutkimuskodissa pääkaupunkiseudulla. Käytettyjä menetelmiä olivat teemahaastattelut, joista osa oli ryhmähaastatteluja ja osallistuva havainnointi. Aineiston käsittelyssä pyrin johdonmukaisuuteen ja läpinäkyvyyteen. Analyysi keskittyy neljään teemaan: 1. Asunnon fyysisten ominaisuuksien merkitys, 2. Ihmissuhteiden merkitys, 3. Taloudellisuus ja tavaroiden jakaminen, 4. Normatiivisuus ja ennakkoluulot. Tutkielman perusteella yhteisasunto voi tuntua kodilta, ja kodin tunnetta tuovat asunnon fyysiset ominaisuudet sekä muiden ihmisten läsnäolo. Yhteisasumisen valitsemiseen ei ole yksiselitteistä syytä, mutta taloudellisuus ja halu asua muiden kanssa vaikuttavat molemmat asumispäätökseen. Yhteisasumiseen liitetyt ennakkoluulot ovat osittain vähentyneet, mutta se mielletään edelleen vahvasti nuorten asumismuodoksi. Normatiiviset käsitykset kodista ja asumisesta tulivat näkyviksi tutkimuksen aikana, ja perhe liitettiin vahvasti kotiin. Kämppäkaverien läsnäolo voi tuoda perheen lailla turvallisuuden ja välittämisen tunteita sekä arkista sosiaalista kanssakäymistä kotiin. Yhteisasuminen voi mahdollistaa tasokkaamman asumisen edullisemmin, mutta ihmissuhteiden toimivuus on yhteisasumisen onnistumisen kannalta oleellista.The topic of the thesis is shared housing, in which the apartment is shared voluntarily by people that are not all family members. Shared housing is often associated with young people and students and is thus seen as a temporary form of housing. Indicative statistics, social and traditional media, and corporate behavior provide indications of an increase in the popularity or attractiveness of shared housing. This thesis sheds light on shared housing as a phenomenon and brings it into the discussion around community housing and housing diversity. In the thesis, I focus on shared housing (1) as a personal experience of home and (2) as a form of housing outside the normative ideal home. Earlier research on shared housing has suggested it is related to economic realities, as housing is becoming more expensive in big cities, but at the same time social norms related to housing are changing (Heath et al. 2018; Maalsen 2019). In addition to economic reasons, living with other people is a major reason for choosing shared housing and the success of it depends to a large extent on the social relations inside the home (Heath et al. 2018). The thesis is based on critical geography of home. In humanistic geography home has been understood as an ideal and fundamental place connected to feelings of security and belonging. However, home can also be a place of negative emotions, and critical geography of home (Blunt & Dowling 2006) understands home as a broader concept and as an originator and maintainer of normative structures. A home is not only a material place, but also an imaginary. It is also political and multi-scalar. The research was carried out following the ethnographic research tradition. It took place in three research homes in the Helsinki metropolitan area. The methods used were thematic interviews, some of which were group interviews, and participatory observation. In the analysis of the data, I aim for consistency and transparency. The analysis focuses on four themes: 1. The role of the physical characteristics of the dwelling, 2. The role of social relationships, 3. Economic reasons and sharing of goods, 4. Normative assumptions and prejudices. Based on this research, a shared house or flat can feel like home. The physical characteristics of the dwelling as well as the presence of other people create the feeling of home. The reasons for choosing shared housing are complex, but affordability and the desire to live with others are both recognized as driving forces. The prejudices associated with shared housing have partly diminished, but it is still connected to young people. Normative perceptions of home and housing became visible during the study and the family was connected to home. The presence of flat mates can bring family-like feelings of security and caring, as well as everyday social interactions to home. Shared housing can enable higher quality housing at a lower cost, but the functioning of interpersonal relationships is essential for the success of shared housing.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
hyodynmaa_mia_pro_gradu_2020.pdf 1.450Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record