Sosiodemografisten tekijöiden yhteydet nairobilaisten lasten ruokavalioon

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006173139
Julkaisun nimi: Sosiodemografisten tekijöiden yhteydet nairobilaisten lasten ruokavalioon
Tekijä: Särkilahti, Elisa
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Elintarvike- ja ravitsemustieteiden osasto
Julkaisija: Helsingin yliopisto
Päiväys: 2020
Kieli: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006173139
http://hdl.handle.net/10138/316332
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Oppiaine: Ravitsemustiede
Nutrition
Näringslära
Tiivistelmä: Tausta: Keskitulotason maissa, kuten Keniassa, on ravitsemuksen muutoskauden myötä havaittavissa ruokavalioiden länsimaistumista. Kansanterveyden edistämisen näkökulmasta on tärkeää ymmärtää laajempien ruokavaliokokonaisuuksien taustalla olevia sosiodemografisia tekijöitä. Ravitsemustutkimuksessa on hyvä kiinnittää yhä enemmän huomiota suuriin kokonaisuuksiin yksittäisten ruoka-aineiden sijaan. Yksi hyvä keino kokonaisruokavalion tarkastelulle on tutkia ruokavaliotyylejä. Aineistolähtöisten ruokavaliotyylien avulla voidaan tutkia, minkä ruokien käyttö tai käyttämättömyys on yhteydessä toisiinsa. Aiempien tutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että tutkittavien sosiodemografiset taustatekijät saattavat olla yhteydessä ruokavaliotyyleihin. Keskitulotason maissa tehtyjä tutkimuksia sosiodemografisten tekijöiden yhteyksistä lasten ruokavaliotyyleihin on kuitenkin tehty vasta vähän. Tavoitteet: Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisia ruokavaliotyylejä kenialaisten, Nairobissa asuvien lasten keskuudesta tunnistetaan. Lisäksi selvitettiin sosiodemografisten tekijöiden (sukupuoli, koulutus, varallisuus ja asuinalue) yhteyksiä tunnistettuihin ruokavaliotyyleihin. Aineisto ja menetelmät: Tutkielmassa hyödynnettiin KENFIN-EDURA -hankkeen poikkileikkaustutkimuksen ruoankäytön kyselylomaketta ja taustatietolomakkeiden tietoja. Tutkimukseen kutsuttiin 160 tutkittavaa ja heistä 149 (93 %) suoritti tutkimuksen loppuun. Tutkittavat olivat 914-vuotiaita ja heistä 52 % oli tyttöjä ja 48 % poikia. Tutkittavat asuivat kahdella eri tulotason asuinalueella Nairobissa, Kayolessa ja Langatassa. Tutkimuksessa kysyttiin 174 ruoka-aineen käyttötiheyttä, joista 39 jätettiin pois analyyseistä. Tilastoanalyyseistä jätettiin pois ruoka-aineet, joita tutkittavat eivät olleet käyttäneet, tai vain yksi tutkittavista oli käyttänyt. Myös ruoka-aineet, joiden raportointitarkkuudessa arveltiin olevan suurta vaihtelua, päädyttiin jättämään pois. Jäljelle jääneistä 135 ruoka-aineesta muodostettiin 19 ruokaryhmää. Ruokavaliotyylit muodostettiin ruokaryhmistä pääkomponenttianalyysillä. Tutkittaville laskettiin faktoripisteet kullekin ruokavaliotyylille siten, että korkeampi pistemäärä kertoi suuremmasta yhtäläisyydestä tutkittavan ruoankäytön ja kyseisen ruokavaliotyylin välillä. T-testillä selvitettiin, eroavatko tutkittavien ruokavaliotyylien faktoripisteiden keskiarvot sukupuolen ja asuinalueen mukaan muodostetuissa ryhmissä. Yksisuuntaisen varianssianalyysin avulla tutkittiin eroja vanhempien koulutuksen ja kotitalouden varallisuuden mukaan muodostetuissa ryhmissä. Sosiodemografisten tekijöiden yhteyksiä ruokavaliotyyleihin tarkasteltiin lineaarisen regressioanalyysin avulla. Lopuksi tarkastelu suoritettiin vielä erikseen molemmille asuinalueille. Tulokset: Aineistosta tunnistettiin kolme ruokavaliotyyliä, jotka selittivät yhteensä 36 % tutkittavien ruoka-aineiden käytön kokonaisvaihtelusta. Nämä ruokavaliotyylit nimettiin niihin vahvasti latautuvien ruoka-aineiden mukaan 1) naposteltavat, pikaruoka ja liha, 2) maitotuotteet ja kasviproteiini sekä 3) perinteinen kenialainen -ruokavaliotyyleiksi. Naposteltavat, pikaruoka ja liha sekä perinteinen kenialainen -ruokavaliotyylit olivat yhteydessä Langatassa asumiseen. Varakkaampien perheiden lasten ruokavalio muistutti enemmän maitotuotteet ja kasviproteiini -ruokavaliotyyliä. Kun analyysit tehtiin erikseen molemmille asuinalueille, ainoa tilastollisesti merkitsevä tulos oli varallisuuden ja naposteltavat, pikaruoka ja liha -ruokavaliotyylin välinen positiivinen yhteys Langatassa. Johtopäätökset: Nairobissa asuvien lasten keskuudesta tunnistettiin kolme ruokavaliotyyliä, joista kaksi muistutti aiemmissa tutkimuksissa havaittuja ruokavaliotyylejä. Toinen niistä sisälsi paljon energiatiheitä ruokia ja lihaa ja toinen kasvikunnan tuotteita ja maitotuotteita. Asuinalue ja varallisuus vaikuttaisivat olevan tärkeimmät ruokavaliotyyleihin yhteydessä olevista sosiodemografisista tekijöistä. Sosiodemografisten tekijöiden yhteyttä lasten ruokavaliotyyleihin tulisi kuitenkin tutkia vielä lisää, jotta sosiodemografisia eroja ruoankäytössä pystyttäisiin kaventamaan mahdollisimman paljon.Background: In middle-income countries, such as Kenya there are signs of a nutrition transition towards a Western diet. From the public health perspective, it is important to understand the sociodemographic factors behind the whole diet. The nutrition research should therefore focus on the big picture of the diet rather than on the single nutrients. Dietary patterns can be used to explore the whole diet. With data-based dietary patterns, it is possible to investigate which food items are used or disused together. Based on previous studies, the differences in dietary patterns might be explained by sociodemographic factors. However, there are only few studies examining the association between sociodemographic factors and children’s dietary patterns in middle-income countries. Aims: The aim of the study was to investigate what kind of dietary patterns can be recognized among Kenyan children living in Nairobi. Additionally, this study aimed to investigate the association between sociodemographic factors (gender, education, wealth and living area) and dietary patterns. Materials and methods: The data used in this study is from the cross-sectional study of KENFIN-EDURA project. The data was collected with a food frequency questionnaire and background forms. 160 participants were recruited and 149 (93 %) of them completed the questionnaire. The participants were 914-year-olds, of whom 52 % were girls and 48 % were boys. Participants lived in Nairobi, either in a low-income area called Kayole or in a middle-income area called Langata. The participants reported the consumption frequencies of 174 food items, of which 39 were left out from the analyses. The food items that no one or only one person used were left out from the analyses. Also, the food items for which a big variance on reporting was suspected, were left out. The remaining 135 food items were collapsed into 19 food groups. Dietary patterns were formed with principal component analysis, and factor scores for participants for each dietary pattern were calculated. A higher value for factor score indicates a higher correlation between participant’s diet and dietary pattern. The mean factor scores were investigated by t-test for area and gender, and by analysis of variance for parent’s education and household’s wealth. The associations between sociodemographic factors and dietary patterns were examined by linear regression analysis. Finally, the examination was done separately for both areas. Results: Three dietary patterns were recognized, and these explained 36 % of the total variance in food consumption of the study population. The recognized dietary patterns were named based on food items loading most strongly in the patterns. The patterns were labelled 1) snacks, fast food and meat, 2) dairy products and plant protein, and 3) traditional Kenyan. Snacks, fast food and meat and traditional Kenyan dietary patterns were associated to living in Langata. The children from wealthier families scored higher on the dairy products and plant protein dietary pattern. When analyses were done separately for both areas, the only statistically significant result was the positive association between snacks, fast food and meat dietary pattern and wealth in Langata. Conclusions: Three dietary patterns were recognized among Nairobian children and two of these were similar to the patterns recognized in previous studies. One of them included energy-dense foods and meat, and the other plant-based products and dairy products. Living area and wealth appeared to be the most important sociodemographic factors associated with children’s diet. Nevertheless, the association between sociodemographic factors and children’s dietary patterns should be investigated more in order to reduce sociodemographic differences in diets.
Avainsanat: ruokavaliotyyli
Kenia
lasten ruokavalio
sosiodemografiset tekijät
varallisuusindeksi
pääkomponenttianalyysi


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot