Suomalaisten leikki-ikäisten lasten ruoankäyttö ja ravinnonsaanti päiväkodissa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006173143
Title: Suomalaisten leikki-ikäisten lasten ruoankäyttö ja ravinnonsaanti päiväkodissa
Author: Ketola, Maria
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Food and Nutrition
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006173143
http://hdl.handle.net/10138/316335
Thesis level: master's thesis
Discipline: Ravitsemustiede
Nutrition
Näringslära
Abstract: Johdanto: Lapsuusiän ravitsemus on yhteydessä lapsen terveeseen kehitykseen ja myöhempäänkin terveydentilaan. Koko elämänkaarta värittävät ruokatottumukset omaksutaan jo hyvin varhain lapsuudessa. Lapsuus onkin ruokakasvatuksen ja ravitsemuksen kannalta keskeinen vaihe. Perhetason taustatekijöiden lisäksi hoitopaikka on yksi vahvimmin lapsen oppimia ruokatottumuksia määrittävä ympäristötekijä. Suomessa oli varhaiskasvatuksen piirissä vuonna 2018 yli 250 000 lasta ja heistä 76 % oli hoidossa päiväkodissa. Päiväkodissa syödyn ruoan merkitystä lapsen muuhun ruokavalioon suhteutettuna ei kuitenkaan vielä tarkasti tunneta. Tavoite: Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten leikki-ikäisen ruoankäyttö ja ravinnonsaanti jakautuvat hoitopäivän aikana päiväkodin ja muiden ruokaympäristöjen välillä. Lisäksi tarkasteltiin, eroaako päiväkodissa syöty ruoka leikki-ikäisen muusta ruokavaliosta laadullisesti. Aineisto ja menetelmät: Tutkimusaineisto oli osa DAGIS-tutkimushankkeen kartoitusvaiheen poikkileikkaustutkimusta. Tutkittavana oli 545 päiväkodissa käyvää 3–6-vuotiasta lasta. Noin 80 % lapsista oli Etelä-Suomesta ja loput Etelä-Pohjanmaan päiväkodeista. Ruoankäytön tutkimusmenetelmänä käytettiin kolmen päivän ruokapäiväkirjaa. Kahden riippuvan otoksen Wilcoxon merkittyjen sijalukujen testillä verrattiin lasten ruoankäyttöä eri ruokaympäristöissä. Ruokalajien käyttäjien osuuksia vertailtiin McNemar-testillä. Ravintoainetasolla lasten ruokavaliota eri ympäristöjen välillä verrattiin parittaisella t-testillä. Tulokset: Suurempi osuus lapsista söi kasviksia (p=0,000), hedelmiä ja marjoja (p=0,000), lihaa (p=0,021), kalaruokia (p=0,000), viljatuotteita (p=0,000), maitotuotteita (p=0,042) sekä ravintorasvoja (p=0,000) päiväkodissa kuin muualla hoitopäivän aikana. Määrällisesti tarkasteltuna lähes kaikissa ruokalajiryhmissä yli puolet ruoasta syötiin päivän aikana päiväkodissa, vain juomien ja sokeristen elintarvikkeiden kulutus oli runsaampaa päiväkodin ulkopuolella. Hoitopäivän aikana kaikkia energiaravintoaineita saatiin määrällisesti enemmän päiväkodissa kuin muualla. Energiansaannin osuuksina laskettuna päiväkodin ulkopuolella syödystä ruoasta saatiin enemmän rasvaa yhteenlaskettuna (p=0,009). Tyydyttynyttä rasvaa saatiin vähemmän (p=0,000) ja tyydyttymättömiä rasvahappoja puolestaan enemmän (p=0,018 ja p=0,000) suhteessa energiaan päiväkodissa kuin muualla. Tutkittavat saivat päiväkotiruoasta noin puolet päivittäisestä energiastaan. Tutkittavat söivät koko mittausjakson aikana kuluttamastaan ruisleivästä, puurosta, kasviöljyistä ja margariinista sekä rasvattomasta maidosta ja kevytmaidosta yli puolet, sokerisista elintarvikkeista alle viidenneksen ja voista sekä rasvaseoksista alle prosentin päiväkodissa. Kaikki lapsen syömä ruoka huomioiden proteiinin (p=0,000), tyydyttymättömien rasvahappojen(p=0,000), kuidun (p=0,000), D-vitamiinin (p=0,000), folaatin (p=0,000) ja natriumin (p=0,000) saanti oli energiaan suhteutettuna päiväkodissa runsaampaa kuin muualla. Johtopäätökset: Hoitopäivän aikana lasten ruoankäyttö oli monipuolisempaa päiväkodissa kuin muissa ruokaympäristöissä. Ravinnonsaannin tasolla päiväkodissa syödystä ruoasta saatiin noin puolet päivän energiasta, joka ei täytä annettua suositusta. Päiväkodissa saatiin suhteessa enemmän tyydyttymätöntä ja vähemmän tyydyttynyttä rasvaa, kuin muualla saman päivän aikana. Ruokavalion laadusta kertovien ravintoaineiden saannit erosivat päiväkodin ja muiden ruokailupaikkojen välillä: merkittävä osa kuidusta ja monityydyttymättömistä rasvahapoista, mutta toisaalta myös natriumista saatiin päiväkotiruoasta, kun taas valtaosa lisätystä sokerista saatiin muualta. Tulokset tukevat ajatusta, että päiväkotiruokailu on ravitsemuksen kannalta tärkeä osa lapsen arkea ja tuo lasten ruokavalioon runsaasti terveyttä edistäviä elementtejä.Introduction: Nutrition in early childhood is related to normal development and has an impact on health over the long term. Childhood is a key stage in food education and nutrition and food behaviours for the whole life span are learnt during childhood. In addition to home the day care strongly determines the eating habits the child learns. More than 250 000 Finnish children attend early childhood education and care such as preschool. The meaning of food eaten in preschool to a child’s diet is not yet fully known. Aims: The aim of the study was to asses food consumption and nutrient intake of the same children in and outside preschool. Additionally, this study aimed to examine the quality of the diet in preschool compared to other food environments. Material and methods: The material of this thesis is a part of the DAGIS research cross sectional study. A total of 545 preschoolers aged 3–6 from Southern and Western Finland participated in the study. 3-d food record was used as a food research method. Food consumption between different food environments was compared by using Wilcoxon signed rank test and McNemar-test. Differences in nutrient intake were compared by using a paired t-test. Results: There was a higher proportion of consumers of vegetables (p=0,000), fruits and berries (p=0,000), meat (p=0,0219, fish (p=0,000), cereals (p=0,000), dairy products (p=0,042) and dietary fats (p=0,000) in preschool than other food environments. More than half of the food was eaten in the preschool during the day. Only the consumption of beverages and sugary foods was higher outside the preschool. Food consumed in preschool contained less fat (p=0,009), less saturated fat (p=0,000) and more unsaturated fatty acids (p=0,018 and p=0,000) in relation to energy. Children ate more than half of all rye bread, porridge, vegetable oils and margarine and skimmed milk, less than one-fifth of sugary foods and less than 1 % of butter and fat mixtures in preschool throughout the measurement period. Intake of protein (p=0,000), unsaturated fatty acids (p= 0,000), fiber (p=0,000), vitamin D (p=0,000), folate (p=0,000) and sodium (p=0,000) was higher in relation to energy in preschool than other food environments. Conclusions: During the weekday food consumption was more diverse in preschool compared to other food environments. At the day level of food intake, the food eaten in preschool contained half of the energy, which does not meet the given recommendation. Intake of nutrients that indicate the quality of the diet was divided among food environments. Meals eaten in preschool contained a significant portion of fiber and polyunsaturated fatty acids but also sodium. The results suggest that food served in preschool plays a vital role in children’s nutrition and brings plenty of health-promoting elements to their diets.
Subject: ravitsemus
lapset
päiväkoti
ruoankäyttö
ravinnonsaanti
ruokavalion laatu


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record