Maatalouden alueittaiset investointitarpeet : ajurit ja selittävät tekijät

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Taloustieteen osasto fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Economics and Management en
dc.contributor Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten, Avdelningen för ekonomi sv
dc.contributor.author Hakatie, Veli-Pekka
dc.date.issued 2020
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-202006173125
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/316373
dc.description.abstract Maatalouden rakennemuutos sekä maatilojen tuottavuuden ja kannattavuuden parantaminen edellyttävät investointeja ja niitä tukevaa investointitukijärjestelmää. Tutkimuksessa selvitettiin, onko ELY-alueen tuotannolla, tilojen toteutuneilla sukupolvenvaihdoksilla sekä EU:n rahoituskauden vaihtumisella vuonna 2015 vaikutusta ELY-alueen investointitukien kysyntään. Pääoma on maatilan keskeinen tuotannontekijä työpanoksen ohella ja investoimalla tilat pystyvät säilyttämään asemansa toimialalla. Yrittäjäominaisuudet, yrittäjän ikä ja toimintaympäristön epävarmuus vaikuttavat investointipäätökseen sekä kuinka tehokkaasti ja nopeasti yritys sopeuttaa pääoman haluamalleen tasolle. Yksittäisen yrityksen investointipäätöksellä on olemassa vahva mikrotaloustieteellinen teoriapohja, jonka avulla voidaan ymmärtää sekä yrittäjien heterogeenisyydestä johtuvat erot päätöksenteossa että pääoman sopeuttamisen tarve ja dynamiikka osana maatilan tuotantoa. Tutkimuksessa analysoitiin havaintojakson 2008-2018 maataloustuotannon ja myönnettyjen aloitustukien vaikutusta vastaavalla havaintojaksolla myönnettyihin investointitukiin ELY-alueittain. Analyysi toteutettiin lineaarisella regressiomallilla. Muuttujien väliset lineaariset riippuvuudet analysoitiin Pearsonin korrelaatiokertoimen ja varianssin inflaatiokertoimen avulla mallin spesifioimiseksi. Tutkimuksen perusteella lypsykarjatalous on keskeinen tuotantosuunta Suomen maataloudessa myös investointien näkökulmasta. Tutkimuksessa lineaarisella regressiolla estimoitujen mallien tulosten perusteella tuotannon yhteys myönnettyihin investointitukiin on merkitsevä, ja yhteys säilyi eri malleissa erityisesti maidontuotannon osalta. Tulosten perusteella sukupolvenvaihdosten määrän lisääminen on yksi keino edistää investointeja erityisesti lypsykarjataloudessa, jossa tuotanto kytkeytyy myös muita tuotantosuuntia enemmän peltoon ja yrityksen alueelliseen elintilaan. Tutkimuksessa analysoitiin ELY-alueiden keskinäistä heterogeenisyyttä kiinteiden vaikutusten mallilla. Alueilla havaittiin mallin tuloksiin vaikuttavia pysyviä kiinteitä ominaisuuksia. Maidontuotanto on ylläpitänyt investointeja havaintojaksolla merkittävästi, kun vastaavasti ELY-alueet, joilla on vahvaa sianlihan – ja viljantuotantoa ovat investoineet suhteellisesti vähemmän. fi
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject Investointituki
dc.subject päätöksenteko
dc.subject lypsykarjatalous
dc.subject alueellinen heterogeenisyys
dc.title Maatalouden alueittaiset investointitarpeet : ajurit ja selittävät tekijät fi
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.subject.discipline Maatalousekonomia fi
dc.subject.discipline Agricultural Economics en
dc.subject.discipline Lantbruksekonomi sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-202006173125

Files in this item

Files Size Format View
Hakatie_Veli-Pekka_Maisterintutkielma_2020.pdf 1.190Mb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record