Lukiolaisten motivaatio opiskelu- ja vapaa-ajan tilanteissa

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences en
dc.contributor Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten sv
dc.contributor.author Lyden, Hanna
dc.date.issued 2020
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-202006173046
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/316450
dc.description.abstract Itsemääräämisteorian mukaan psykologisia perustarpeita on kolme; autonomian, kyvykkyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteet. Motivaatio rakentuu näiden kolmen perustarpeen kautta. Mikäli perustarpeet saadaan täytettyä, motivaatio on sisäistä motivaatiota. Perustarpeiden jäädessä täyttymättä motivaatio on ulkoisten kontrollitekijöiden ohjaamaa. Motivaatiossa tulee pyrkiä sisäiseen motivaatioon, sillä se parantaa suoritusta, oppimista ja hyvinvointia. Tässä tutkimuksessa vertailtiin lukiolaisten motivaatiota opiskelu- ja vapaa-ajan tilanteissa itsemääräämisteoriasta käsin. Osallistujat olivat pääkaupunkiseudun kuuden eri lukion 2. vuosikurssin opiskelijoita. Motivaation osalta tarkasteltiin sisäistä motivaatiota, kiinnittyneesti säänneltyä motivaatiota, sisäänkääntynyttä ulkoisesti säänneltyä motivaatiota ja täysin ulkoisesti säänneltyä motivaatiota. Tutkimuksen aineisto muodostui 150:n oppilaan 3431:stä kyselystä, jotka olivat osa Bridging the Gaps -kokemusotantatutkimusta. Osallistujat vastasivat kokemusotantakyselyyn kuusi kertaa päivässä älypuhelimella. Tutkimusjakso kesti 11-12 päivää ja se toteutettiin eri kouluissa peräkkäisinä ajankohtina maaliskuusta toukokuuhun ulottuvalla ajanjaksolla keväällä 2018. Ensimmäisenä tarkasteltiin sitä, onko opiskelu- ja vapaa-ajan motivaatiossa eroa ja paljonko motivaation vaihtelusta selittyy sillä, että tilanne oli opiskelua tai vapaa-aikaa. Tähän käytettiin lineaarista regressiota. Havaittiin, että kaikkein pienin selitysaste oli kiinnittyneesti säännellyllä motivaatiolla, missä opiskelu- ja vapaa-aika selittivät 8.6% motivaation vaihtelusta. Kaikista suurin selitysaste oli täysin ulkoisesti säännellyllä motivaatiolla, jonka vaihtelusta opiskelu- ja vapaa-aika selittivät 42.5%. Toisena tarkasteltiin sitä, onko motivaatiossa oppilaskohtaista vaihtelua ylipäätään, ilman että opiskelu- tai vapaa-aikaa on otettu huomioon. Tätä tarkasteltiin monitasomallinnuksen nollamallin avulla. Pienin oppilaskohtainenvaihtelu oli sisäisellä motivaatiolla vaihtelulla 6.79% ja suurin sisäänkääntyneellä ulkoisesti säännellyllä motivaatiolla arvolla 23.01%. Kolmantena tarkasteltiin varsinaisen monitasomallin avulla motivaatioiden suhdetta opiskeluhetkiin ja vapaa-ajan hetkiin. Havaittiin, että opiskelutilanteet olivat positiivisesti korreloituneet täysin ulkoisen säätelyn ja sisäänkääntyneen ulkoisen säätelyn kanssa, ja negatiivisesti korreloituneet sisäisen motivaation kanssa. Vapaa-ajan tilanteet olivat positiivisesti korreloituneet sisäisen motivaation kanssa ja negatiivisesti korreloituneet täysin ulkoisen säätelyn ja sisäänkääntyneen ulkoisen säätelyn kanssa. Tuloksista havaittiin, että vapaa-ajalla sisäinen motivaatio oli vahvempaa kuin opiskeluhetkissä. Sisäisen motivaation hyödyt ovat kiistattomat oppimistulosten ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Tämän vuoksi vapaa-ajalla koettua sisäistä motivaatiota tulee saada siirrettyä opiskelutilanteisiin. fi
dc.description.abstract According to the self-determination theory, motivation consists of top of three innate psychological needs; need of autonomy, competence and relatedness. If these needs are fully satisfied we experience intrinsic motivation. If not, motivation is extrinsic and externally regulated. Intrinsic motivation should be strived for because it leads to a better performance, learning and well-being. This study compares the motivation of high school students between their study situations and free time situations in the context of self-determination theory. The participants were Finnish second year high-school students from the Helsinki metropolitan area. Within the context of self-determination theory, this study explored external regulation, introjected regulation, identified regulation and intrinsic regulation. The research data consisted of the answers from 150 students and 3431 completed questionnaires. The data was collected using an experience sampling method by the Bridging the Gaps study. The data survey lasted from 11 to 12 days and it was collected in different schools in sequential order. The data was collected from March till May in 2018. The first point of this research was to examine if there is difference in the motivation between studying and free-time and how much variation there is in the motivation. The method used for this was a linear regression. The study found that the smallest coefficient of determination was within the identified regulation. Studying and free time managed to explain 8.6% of the variation in the motivation when it comes to the identified regulation. The largest coefficient of determination was with the introjected regulation. Studying and free time explained 42.5% of the variation in the motivation when it comes to the extrinsic regulation. The second goal of this research was to examine if there is variation in the motivation between students when study time and free time are not taken into consideration. The method used for this was a multilevel modeling approach on level zero. The smallest variation between the students was within the intrinsic motivation. The variation in motivation was then 6.79% between the students. The largest variation in motivation was within the introjected regulation. The variation in motivation was 23.01%. The third focal point of the research was to examine how the motivation is correlated with study situations and free time situations with a multilevel modeling approach (mixed linear model). The study found that the studying situations were positively correlated with the extrinsic regulation and the introjected regulation. The study situations were negatively correlated with the intrinsic regulation. The free time situations were positively correlated with the intrinsic regulation and negatively correlated with the extrinsic regulation and the introjected regulation. The results indicated that the participants experienced more intrinsic motivation during their free time than during their studies. The benefits of the intrinsic motivation are evident when it comes to the school performance and well-being of the students. For this reason, it would be beneficial to see if the intrinsic motivation experienced at free time could be transferred and explored also in the studying situations. en
dc.language.iso fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject motivaatio
dc.subject sisäinen motivaatio
dc.subject ulkoinen motivaatio
dc.subject opiskeluhetket
dc.subject vapaa-ajan hetket
dc.title Lukiolaisten motivaatio opiskelu- ja vapaa-ajan tilanteissa fi
dc.title.alternative High-school students' motivation on study situations and free time situations en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-202006173046

Files in this item

Files Size Format View
Lyden_Hanna_Pro_gradu_2020.pdf 2.772Mb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record