Erityisherkkyys oppimisstrategioiden käyttöä selittävänä tekijänä

Abstract

Tavoitteet. Noin kolmasosa väestöstä on temperamentiltaan erityisherkkiä. Kasvatuspsykolo-gian yksi keskeisimmistä tutkimuksen aiheista on oppiminen, jonka yksi osa-alue on oppi-misstrategiat. Oppimisstrategioita ja erityisherkkyyttä on tutkittu aikaisemmin erikseen, mutta näitä kahta yhdistävää tutkimusta on hyvin vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tuot-taa tietoa erityisherkkyyden yhteydestä oppimisstrategioiden käyttöön. Tutkimustehtävänä on kuvailla, millaisia oppimisstrategioita erityisherkät ja ei-erityisherkät opiskelijat käyttävät sekä tutkia sitä, miten erityisherkkyys selittää oppimisstrategioiden käyttöä.

Menetelmät. Aineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake koostui eri-tyisherkkyystestistä, oppimisstrategioita mittaavasta osiosta, avoimesta kysymyksestä ja taus-tatiedoista. Aineisto analysoitiin lineaarisen regressioanalyysin avulla käyttäen poistavaa me-netelmää. Koko aineisto (n = 202) koostui aikuisista ihmisistä, joita rajattiin tutkimuskysymyk-sien mukaan koskemaan joko erityisherkkiä opiskelijoita (n = 117), ei-erityisherkkiä opiskelijoi-ta (n = 12) tai opiskelijoita (n = 129).

Tulokset ja johtopäätökset. Erityisherkkien opiskelijoiden (n = 117) oppimisstrategioiden käyt-töä kuvaavista keskiarvoista (M) korkein oli elaboroinnilla ja organisoinnilla (M = 3.85). Nämä kaksi oppimisstrategiaa sekä erityisherkkyyteen kuuluva syvällinen käsittely tähtäävät yhteyk-sien rakentamiseen asioiden välille ja uuden tiedon liittämiseen aikaisempaan. Tämä yhte-neväisyys saattaa selittää näiden kahden strategian käytön suosiota erityisherkillä. Regres-sioanalyysin mukaan erityisherkkyystesti selitti positiivisesti 2% organisoinnin käyttöä tilastol-lisesti merkitsevästi (p < .05) ja 7.4% kriittisen ajattelun käyttöä tilastollisesti erittäin merkitse-västi (p < .001). Organisoinnin strategia on yhtenevä erityisherkkyyteen kuuluvan syvällisen käsittelyn kanssa, sillä molemmat pyrkivät luomaan yhteyksiä asioiden välille. Kriittisen ajatte-lun strategia on yhtenevä erityisherkkyyteen kuuluvan käyttäytymisen estymisen kanssa, sillä molemmissa perusperiaatteena on käyttää aiempaa tietoa uusissa tilanteissa. Nämä yhte-neväisyydet voivat toimia selityksenä sille, että erityisherkkyystesti selittää organisoinnin ja kriittisen ajattelun oppimisstrategioiden käyttöä tilastollisesti merkitsevästi.

Objectives. About a third of the population is highly sensitive in temperament. One of the most important research topics in educational psychology is learning, one aspect of which is learning strategies. Learning strategies and high sensitivity have been studied separately in the past, but there is very little research linking the two. The purpose of this study was to provide information on the relationship between high sensitivity to the use of learning strategies. The research task is to describe what kind of learning strategies are used by highly sensitive and non-highly sensitive students and to investigate how high sensitivity explains the use of learning strategies.

Methods. The material was collected using an electronic questionnaire. The questionnaire consisted of a sensitivity test, a section measuring learning strategies, an open-ended question, and background information. The data were analyzed by linear regression analysis using the deletion method. The entire data set (n = 202) consisted of adult people who, according to the research questions, were limited to either highly sensitive students (n = 117), non-highly sensitive students (n = 12) or students (n = 129).

Results and conclusions. Elaboration and organization (M = 3.85) were the highest of the means (M), when describing the use of learning strategies by highly sensitive students (n = 117). These two learning strategies, as well as the in-depth treatment of high sensitivity, aim to build connections between things and connect new knowledge with the previous one. This similarity may explain the popularity of using these two strategies with highly sensitive persons. According to the regression analysis, the high sensitivity test positively explained 2% the use of organization statistically significantly (p < .05) and 7.4% the use of critical thinking statistically significantly (p < .001). The strategy of the organization is in line with the in-depth treatment of high sensitivity, as both seek to make connections between things. The strategy of critical thinking is consistent with an inhibition, which is a typical behavior for a highly sensitive person. The main principle in both of these strategies is to use previous information in new situations. These similarities may serve as an explanation for the fact that the high sensitivity test explains the use of organizational and critical thinking learning strategies in a statistically significant way.