Leikillisen ja positiivisen ilmapiirin ylläpitäminen lapsiryhmässä : varhaiskasvatuksen erityisopettajien näkemyksiä

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutus fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Teacher Education en
dc.contributor Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten, Lärarutbildning sv
dc.contributor.author Hytti, Elisa
dc.date.issued 2020
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-202006162823
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/316456
dc.description.abstract Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa varhaiskasvatuksen erityisopettajien keinoja ylläpitää positiivista ja leikillistä ilmapiiriä ryhmässä, jossa lapsilla on erilaisia tuen tarpeita. Tarkoituksena on sekä hahmottaa konkreettisia positiivisen ilmapiirin ylläpidon keinoja että eritellä niitä tilanteita, joissa varhaiskasvatuksen erityisopettajat näitä keinoja käyttävät. Tutkimuksen tavoitteena on myös selvittää positiivista ilmapiiriä edistäviä ja estäviä tekijöitä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että varhaiskasvatuksen ilmapiiri tukee lapsen hyvinvointia ja itsetuntoa (Koivisto, 2007, s. 42, 126; Sajaniemi & Mäkelä, 2014, s. 142). Leikin ja huumorin on todettu keventävän tunnelmaa (Viittala, 2006, s. 126–127; Holkeri-Rinkinen, 2009, s. 232), minkä lisäksi leikillisyyden hyödyntäminen lasta ohjatessa vaikuttaa lapseen myönteisesti (Singer, 2013). Lobmanin (2006) tutkimuksen mukaan responsiivinen aikuinen-lapsisuhde tukee lapsen hyvinvointia ja itsetuntoa sekä vaikuttaa tämän oppimismotivaatioon ja vertaissuhteisiin. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin teemahaastattelun menetelmällä. Tutkimukseen osallistui seitsemän varhaiskasvatuksen erityisopettajaa. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysia mukaillen. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa erotettiin seitsemän keinoa ylläpitää leikillisyyttä ja positiivista ilmapiiriä, ja ne ovat: 1) tausta-ajatukset, 2) tapa viestiä, 3) aikuisen läsnäolo, 4) kehuminen, 5) yhdessä tekeminen, 6) höpsöttely ja leikki sekä 7) suunniteltu toiminta. Tilanteita, joissa varhaiskasvatuksen erityisopettajat näitä keinoja käyttivät, olivat: 1) päiväkotiin tulo- ja lähtötilanteet, 2) leikki, 3) ohjattu toiminta (ohjatut ryhmähetket ja pienryhmät sekä ne hetket, joissa aikuinen antaa lapselle toimintaohjeita), 4) ruokailu, 5) siirtymät (sisältäen muun muassa pukemiset ja riisumiset), 6) wc-tilanteet, 7) ulkoilu ja 8) lepohetki. Tilanteet olivat wc-tilanteita lukuun ottamatta samoja, joita Koivisto (2007, s. 125, 135) on tutkimuksessaan erotellut tilanteiksi, joissa voidaan tukea lapsen itsetuntoa. Keinoista korostui tausta-ajatukset, sillä varhaiskasvatuksen erityisopettajat kuvasivat positiivisuutta eniten aikuisen asenteen ja tietoisen toimintatavan kautta. Positiivisten keinojen käyttämistä kuvailtiin eniten ohjatussa toiminnassa ja seuraavaksi leikki- ja ruokailutilanteissa sekä siirtymissä. Positiivisen ja leikillisen ilmapiirin edellytyksiä ovat tutkimuksen mukaan työyhteisön myönteinen ilmapiiri ja yhteiset sopimukset, aikuisen asenne ja suhtautumistapa sekä tutut rutiinit. Positiivisuutta estäviä tekijöitä ovat taas yhteistyön toimimattomuus, aikuisen asenne, haasteet omassa hyvinvoinnissa sekä puutteelliset resurssit. fi
dc.description.abstract Objectives. The aim of the study is to map the ways for special education teachers in early childhood education to maintain a positive and playful atmosphere in a group with children with special needs. The aim is both to outline concrete ways of maintaining a positive atmosphere, and to specify the situations in which special education teachers use these means. The aim of the study is also to find out the factors that promote and prevent a positive atmosphere. Previous studies have shown that the atmosphere of early childhood education supports a child's well-being and self-esteem (Koivisto, 2007, pp. 42, 126; Sajaniemi & Mäkelä, 2014, p. 142). Play and humor have been found to lighten the mood (Viittala, 2006, pp. 126–127; Holkeri-Rinkinen, 2009, p. 232), in addition to which the use of playfulness in guiding the child has a positive effect on the child (Singer, 2013). According to Lobman's (2006) study, a responsive adult-child relationship supports a child's well-being and self-esteem, and influences his or her learning motivation and peer relationships. Methods. The research was carried out using the method of a thematic interview. Seven early childhood special education teachers participated in the study. The material was analyzed according to the content analysis. Results and conclusions. The study identified seven ways to maintain playfulness and a positive atmosphere, these are: 1) background thoughts, 2) way of communicating, 3) adult presence, 4) praise, 5) doing things together, 6) joking and playing and 7) planned activities. Situations in which special education teachers used these means were: 1) arriving and leaving situations in kindergarten, 2) play, 3) supervised activities (guided group and small group situations, and situations when an adult gives instructions to a child), 4) eating, 5) transitions (including, among other things, dressing and undressing), 6) toilet situations, 7) outdoor activities and 8) a moment of rest. With the exception of toilet situations, the situations were the same, which Koivisto (2007, pp. 125, 135) has distinguished in her study as situations in which the child's self-esteem can be supported. Among the means, background ideas were highlighted, as special education teachers described positivity most through adult attitudes and conscious behaviors. The use of positive means was most described in guided activities and then in play and eating situations and transitions. According to the study, the prerequisites for a positive and playful atmosphere are a positive atmosphere and common agreements in the work community, an adult's attitude and mindset and familiar routines. Factors that hinder positivity include non-cooperation, adult attitudes, challenges in one's own well-being and insufficient resources. en
dc.language.iso fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject Leikillisyys
dc.subject positiivisuus
dc.subject positiivinen ilmapiiri
dc.subject varhaiskasvatus
dc.title Leikillisen ja positiivisen ilmapiirin ylläpitäminen lapsiryhmässä : varhaiskasvatuksen erityisopettajien näkemyksiä fi
dc.title.alternative Maintaining a playful and positive atmosphere in a kindergarten group : views of special education teachers in early childhood education en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.subject.discipline Kasvatustiede fi
dc.subject.discipline Education en
dc.subject.discipline Pedagogik sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-202006162823

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Hytti_gradu_2020.pdf 939.5Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record