Työssäoppiminen face-to-face varainhankinnassa : Reunatuntemusteoreettinen tarkastelu

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006162893
Title: Työssäoppiminen face-to-face varainhankinnassa : Reunatuntemusteoreettinen tarkastelu
Author: Leivo, Lauri
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006162893
http://hdl.handle.net/10138/316477
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tämän tutkimuksen tehtävänä on selvittää, millaista oppimista f2f-varainhankkijana työsken-tely edellyttää. Aikaisemmassa tutkimuksessa f2f-varainhankintaa on lähinnä tarkastelu sen varainhankinnallisen toimivuuden näkökulmasta. Sitä, millaista työtä f2f-varainhnakinta on ja millaista oppimista se edellyttää ei ole vielä tutkittu. Tällainen tutkimus olisi kuitenkin tarpeellis-ta, koska ilmiö on herättänyt paljon keskustelua Euroopassa mm. sen kieltämisen osalta. Oppimista f2f-varainhankinnassa analysoidaan tässä tutkimuksessa reunatuntemusteorian avulla, joka on Mälkin (2010) kehittämä teoria oppimisen eri ulottuvuuksien käsitteellistämi-seen. Teorian pääkäsitteitä ovat merkitysperspektiivi, mukavuusalue, reunatuntemukset ja reflektio. Tutkimustehtävän suorittamiseksi laadittiin kaksi tutkimuskysymystä: 1) Millaisia oppimisen kohteita f2f-varainhankkijat kohtaavat työssään? 2) Millaisia keinoja f2f-varainhankkijoilla on kyseisten oppimisen kohteiden ratkaisemiseen? Tämän kysymyksen-asettelun tarkoituksena oli tuottaa tietoa f2f-varainhankinnasta pedagogisesta perspektiivistä, joka olisi itsessään kiinnostavaa sekä hyödynnettävissä f2f-varainhankkijoiden johtamisessa ja kouluttamisessa. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta suomalaisessa Kehitysyhteistyöjärjes-tössä kesällä 2017 työskennellyttä f2f-varainhankkijaa. Haastateltaviksi valittiin sellaisia f2f-varainhankkijoita, jotka olivat työskennelleet tehtävässä vähintään yhden kuukauden ja saa-vuttaneet siinä asetetut tulostavoitteet vähintään kohtalaisesti. Näin pyrittiin varmistamaan, että haastateltavilla olisi riittävä osaaminen f2f-varainhankinnasta. Kerätyn aineiston analyysi nojasi fenomenografiseen tutkimusotteeseen ja se toteutettiin teorialähtöisenä sisällönana-lyysina. Analyysirunko muodostettiin reunatuntemusteorian avulla. Tämä tutkimuksen tuloksena löytyi viisi f2f-varainhankkijoiden työssään kohtaamaa oppimisen kohdetta: 1) Vieraiden ihmisten lähestyminen 2) Myyntitilanteen hallinta 3) Tulospaineet 4) Ihmisten pysähtymättömyys ja 5) Ikävät kohtaamiset. Näistä oppimisen kohteet 1 ja 2 muodostavat oman luokkansa, f2f-varainhankkinnan sisäistämisen, jossa reflektion prosessi käynnistyi ja tuli päätökseen työskentelyn myötä. Oppimisen kohteet 3-5 muodostivat oman luokkansa, f2f-varainhankinnan luonteen, jossa reflektion prosessi säilyi aktiivisena läpi f2f-varainhankkijoiden työskentelyn. Molempiin näistä luokista löytyi moninaisia ratkaisukeinoja. F2f-varainhankinnan sisäistämisen osalta korostui tunnollisuuden ja vastuunoton merkitys sekä erilaiset vuorovaikutustaidot, kuten aktiivinen kuuntelu ja huumorin käyttö. F2f-varainhankinnan luonteen osalta ratkaisukeinoina korostui tiimin jäsenenä työskentelyn sekä yksilölliseen tunteiden käsittelyn ja työhön asennoitumisen merkitys. Työhön asennoitumisessa korostui positiivisen mielen tärkeys, työn kanssa hauskan pitäminen ja rennosti ottaminen tapahtui siinä mitä tahansa. Lisäksi merkitystä oli onnistumisilla ja hyvällä fiiliksellä sekä erilaisilla motivoitumisen tavoilla, kuten kehitysyhteistyön tärkeänä pitämisellä. Tämän tutkimuksen tulokset nostavat esiin useita seikkoja, mitkä olisi syytä huomioida f2f-varainhankkijoiden johtamisessa ja kouluttamisessa. Lisäksi se tuota uutta tietoa aikaisemmin vähän tutkitusta ilmiöstä ja toimii samalla oppimisen tutkimuksen hyppynä täysin uuteen tutkimuskohteeseenThe purpose of this study is to find out what kind of learning is required to work as an f2f-fundraiser. In previous studies, f2f-fundraising is mainly examined from the perspective of it’s fundraising performance. What kind of work f2f-fundraising is and what kind of learning it requires has not yet been studied. However, such a study would be necessary because the phenomenon has provoked much debate in Europe, e.g. with regard to its prohibition. Learning in f2f fundraising is analyzed in this study using edge-emotion theory, which is a theory developed by Mälkki (2011) to conceptualize different dimensions of learning. The main concepts of the theory are meaning perspective, comfort area, edge-emotions and reflection. To complete the research task, two research questions were prepared: 1) What kind of learning objects do f2f-fundraisers encounter in their work? 2) What means do f2f-fundraisers have to address these learning objectives? The purpose of this question set was to provide information on f2f-fundraising from a pedagogical perspective that could be utilized in the management and training of f2f-fundraisers. The research material was collected by interviewing six f2f-fundraisers who worked for a Finnish Development Cooperation Organization in the summer of 2017. Only F2f-fundraisers who had worked in the position for at least one month and achieved the performance targets set in it at least moderately were selected for interview. The aim was to ensure that the interviewees had sufficient knowledge of f2f-fundraising. The analysis of the collected material was based on phenomenographic research approach and was carried out as a theory-based content analysis. The analysis framework was formed using edge-emotion theory. As a result of this study, five learning objects encountered by f2f-fundraisers in their work were found: 1) Approach of strangers 2) Sales situation management 3) Result pressures 4) People’s ignorance and 5) Nasty encounters. Of these, items 1 and 2 of learning form their own class, the internalization of f2f fundraising, where the process of reflection had begun and ended with work. Learning objects 3-5 formed their own class, the nature of f2f-fundraising, where the reflection process remained active through the work of f2f-fundraisers. A variety of solutions were found for both of these categories. With regard to the internalisation of F2f-fundraising, the importance of conscientiousness and responsibility, as well as various interaction skills such as active listening and the use of humour, were highlighted. Regarding the nature of f2f-fundraising, the importance of working as a team member as well as handling individual emotions and attitudes to work were found as solutions. The importance of a positive mindset was emphasized in the attitude to work and to have fun with the work. Previous successes and a good mood, as well as various ways of self-motivation, such as emphasizing the importance of development cooperation, were important. The results of this study highlight a number of issues that should be considered in the management and training of f2f-fundraisers. In addition, it provides new information about a previously little-studied phenomenon and at the same time serves as a leap forward in learning research to a completely new research topic.
Subject: F2f-varainhankinta
oppiminen
reunatuntemusteoria


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record