Topaasia-peli varhaiskasvatuksen tiimeissä : systeemiälykkyyden muutokset ja pelikokemuksia

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006162821
Julkaisun nimi: Topaasia-peli varhaiskasvatuksen tiimeissä : systeemiälykkyyden muutokset ja pelikokemuksia
Tekijä: Kivilehto, Sonja
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutus
Julkaisija: Helsingin yliopisto
Päiväys: 2020
Kieli: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006162821
http://hdl.handle.net/10138/316513
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Oppiaine: Kasvatustiede
Education
Pedagogik
Tiivistelmä: Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, voiko hyötypeli Topaasian pelaamisella var-haiskasvatuksen moniammatillisissa tiimeissä olla positiivista vaikutusta tiimin systeemiälyk-kyyteen ja kommunikaatioon pelin ulkopuolella. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Systeemiälykkyys tutkimusaineistossa 2) Pelaamisen yhteys systeemiälyn muutokseen ja 3) Pelaamisen hyödyllisyys Menetelmät. Metodologisesti tutkimus sisälsi piirteitä toimintatutkimuksesta ja interventiotutki-muksesta. Aineisto kerättiin helsinkiläisissä varhaiskasvatusyksiköissä. Tutkimukseen osallis-tui 4 varhaiskasvatuksen tiimiä, N=14. Tutkimukseen valikoituneissa tiimeissä pelattiin työyhteisön kehittämiseen suunniteltua Topaasia-peliä 3 kuukauden ajan, keskimäärin 2 kertaa kuu-kaudessa. Ennen tutkimuksen alkua osallistujat täyttivät systeemiälykyselyn (Törmänen, Hämä-läinen & Saarinen, 2016). Tämä kysely toistettiin tutkimuksen päätyttyä. Lisäksi osallistujat täyttivät jokaisen pelikerran jälkeen pelikokemusta mittaavan kyselylomakkeen, mikä sisälsi sekä avoimia että Likert-asteikollisia kysymyksiä. Pelikokemuskysely on muokattu Otso Hannu-lan ja Tuomas J. Harviaisen hyötypelaaminen kehittämistoiminnassa –kyselyn pohjalta. Tulokset ja johtopäätökset. Systeemiälyä kokonaisuutena tarkasteltuna ei merkitsevää eroa löy-tynyt ennen ja jälkeen peli-intervention. Systeemiälyn osa-alueessa systeeminen havainnointikyky löytyi tilastollisesti merkitsevä ero ennen ja jälkeen intervention. Muutos tapahtui tiimeissä, joissa vuorovaikutuksessa oli ollut ennalta tiedossa olevia ongelmia vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa. Pelikokemuskyselystä tarkasteltiin vastauksia kysymyksiin, jotka liittyivät tutkittavien kokemukseen pelin hyödyllisyydestä ja sen vaikutuksesta kommunikaatioon pelin ulkopuolella. Vastaajat toivat esiin kommunikaation ja avoimuuden lisääntymisen avoimissa vastauksissa. Kokemus pelin hyödyllisyydestä oli yhteydessä korkeisiin systeemisen havaitsemisen pisteisiin.Objectives. The aim of the study is to observe whether a game designed to improve teamwork can have a positive effect on a teams' systems intelligence and communication when the game is not played. Methodology. This study is characterized by action research. The data was collected from public early childhood education and care units in the city of Helsinki. Four teams participated in the study, N=14. The teams that were selected for the study played Topaasia, a game designed to improve work communities, for three months, on an average of twice a week. Before playing the game, the participants filled a questionnaire called systems intelligence inventory (Törmänen, Hämäläinen & Saarinen, 2016). The systems intelligence inventory was repeated after the game sessions. The participants also filled a questionnaire measuring their experience of the game sessions. The questionnaire contained open ended questions and Likert-scaled questions. The questionnaire was modified from Hannula and Harviainen's Hyötypelaaminen kehittämistoiminnassa –questionnaire. Findings and conclusions. Regarding systems intelligence, there was no great difference before and after the game was played. Systemic perception however differed before and after the intervention. Change was visible in teams that were known to struggle with interaction and communication. The game experience questionnaire provided insight to questions relating to the usefulness of the game, and its influence on communication during times when the game was not played. Increased communication was mentioned in the open answers to the game questionnaire. Usefulness of the game correlated with high scores in systemic perception.
Avainsanat: vuorovaikutus
systeemiäly
työhyvinvointi
hyötypeli


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
Kivilehto_Sonja_progradu_2020.pdf 1.832MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot