Persoonallisuuden ja lapsuudenperheen sosioekonomisen aseman yhteys koulutukseen, tuloihin ja tyytyväisyyteen

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006173051
Title: Persoonallisuuden ja lapsuudenperheen sosioekonomisen aseman yhteys koulutukseen, tuloihin ja tyytyväisyyteen
Author: Helminen, Annukka
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006173051
http://hdl.handle.net/10138/316525
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tavoitteet. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia persoonallisuusprofiileja nuorilta aikuisilta voidaan tunnistaa, ja eroavatko profiiliryhmät toisistaan saavutetun koulutustason, tulojen ja tyytyväisyyden suhteen. Lisäksi tarkasteltiin sitä, ovatko persoonallisuuspiirteet ja lapsuudenperheen sosioekonominen asema (SES) yhteydessä nuorten aikuisten saavuttamaan koulutustasoon, tuloihin ja yleiseen elämäntyytyväisyyteen. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin viiden suuren persoonallisuuspiirteen teoriaa (the Big Five), jonka keskeisiä piirteitä ovat neuroottisuus, ekstroversio, avoimuus, sovinnollisuus ja tunnollisuus. Neuroottisuuden on havaittu olevan negatiivisessa yhteydessä koulutukseen, tuloihin ja tyytyväisyyteen. Muiden piirteiden osalta vastaavat yhteydet ovat pääosin positiivisia. Perheen sosioekonomisen aseman on havaittu olevan yhteydessä saavutettuun koulutustasoon ja tuloihin, mutta ei tyytyväisyyteen. Menetelmät. Tämän tutkimuksen aineisto on osa FinEdu (Finnish Educational Transitions) pitkittäistutkimusta, johon vastasi vuosina 2016-2017 keskikokoisen suomalaisen kaupungin 26-27 -vuotiaat nuoret aikuiset (N=548). Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin persoonallisuusprofiilien tunnistamisen osalta klusterianalyysia. Muuttujien välisiä yhteyksiä tutkittiin lineaarisella ja logistisella regressioanalyysilla, yksisuuntaisella varianssianalyysilla sekä Kruskal-Wallis -testillä. Tulokset ja johtopäätökset. Tässä tutkimuksessa tunnistettiin kaksi profiiliryhmää. Resilientit raportoivat matalia neuroottisuuden ja korkeita ekstroversion tasoja, ylikontrolloidut puolestaan korkeita neuroottisuuden ja matalia ekstroversion tasoja. Resilienttien ryhmään kuuluvilla oli korkeampi tulotaso, ja he olivat tyytyväisempiä elämäänsä kuin ylikontrolloitujen ryhmään kuuluvat. Neuroottisuus oli negatiivisessa yhteydessä niin tulotasoon kuin tyytyväisyyteen. Ekstroversio ja tunnollisuus olivat puolestaan positiivisessa yhteydessä saavutettuun koulutustasoon ja tyytyväisyyteen. Lapsuudenperheen korkea sosioekonominen asema oli positiivisessa yhteydessä ainoastaan saavutettuun koulutustasoon. Tämän tutkimuksen tulokset tukevat siten aiempia havaintoja siitä, että neuroottisuus on yksilön kannalta epäsuotuisa persoonallisuuspiirre, kun taas korkeat ekstroversion ja tunnollisuuden tasot tuovat etua. Lisäksi tulokset antavat viitettä siitä, että sosiaalisen uusintamisen mekanismi toteutuu ainakin jossain määrin myös suomalaisessa yhteiskunnassa.Goals. The first goal of this study was to identify personality groups using the person-centred approach. The second aim of this study was to examine whether personality and childhood socio-economic status (SES) are related to educational attainment, income level, and life satisfaction in young adulthood. The Big Five theory (with traits neuroticism, extraversion, openness, conscientiousness and agreeableness) was used as the theoretical framework of the study. On basis of previous research, it was assumed that lower levels of neuroticism and higher levels of extraversion, openness, conscientiousness, and agreeableness are positively associated with educational attainment, income level, and life satisfaction. It was also assumed that high childhood SES is positively associated with educational attainment and income level. Methods. This study is a part of longitudinal FinEdu (Finnish Educational Transitions) study, using questionnaire material collected in 2016-2017. The participants were 27-28 years old young adults (N=548) living in a middle-sized city in Finland. Personality profile groups were identified through cluster analysis. The data was analysed using linear and logistic regression analysis, analysis of variance (oneway ANOVA) and Kruskal-Wallis test. Results and conclusions. Two personality profile groups were identified. Resilients reported low levels of neuroticism and high levels of extroversion, while overcontrolled reported high levels of neuroticism and low levels of extroversion. Resilients had higher income level and were more satisfied with their lives than the overcontrolled. The results showed that extroversion and conscientiousness were positively associated with educational attainment and life satisfaction, while neuroticism was negatively associated with income level and life satisfaction. High childhood SES was positively associated only with educational attainment. The results of this study thus support previous findings that neuroticism is an unfavourable personality trait for the individual, while high levels of extroversion and conscientiousness bring mostly benefits. In addition, the results give an indication that the mechanism of social renewal is at least to some extent also apparent in the Finnish society.
Subject: persoonallisuus
persoonallisuusprofiilit
SES
koulutus
tulotaso
elämäntyytyväisyys


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record